Johdanto

Luovuus on olennainen osa yritäjyystaitoja, joilla uusia yrityksiä perustetaan ja ylläpidetään parhaita yrityksiä niiden saavutetua maailmanlaajuisen mitakaavan. Luovuus johtotasolla on myös tärkeää, jota yritykset voivat sopeutua nopeasti muutuvaan ja joskus arvaamatomaan ympäristöön.

Yleisesti otaen luovuus laajentaa johtajien näkökulmaa – johtajalle, joka luotaa aiemmasta työstään tutuihin toimintamalleihin, voi olla vaikea otaa käytöön esimerkiksi välineitä, jotka voisivat tehostaa ryhmän toimintaa.

Toisaalta johtaja, jolla on kiinteä ajatelutapa, ei vältämätä harkitse toisenlaisen henkilön palkkaamista. Hän ei ehkä palkkaa henkilöä, joka voisi opetaa hänelle uuden tavan lähestyä ongelmia ja laajentaa ratkaisumenetelmiä perinteisten ongelmanratkaisutapojen ulkopuolelle.

Hyvä johtaja voi haastaa ja inspiroida luovaa työskentelyä arvostamalla työyhteisöä.

Tässä luvussa esitetään seuraavat asiat, joiden avulla voidaan järjestää luovuuden kehitämisen kurssi johtajatasolla:

II.1–2: Johtajuuden osa-alueen tärkeimmät pehmeät taidot ja niiden merkitys työmarkkinoilla

II.3: Opiskelijoiden ja korkea-asteen oppilaitosten henkilöstön oppimistavoiteet, jotka kehitävät luovuuden pehmeää osaamista johtotasolla

II.4–6: Kurssin rakenne, oppimismenetelmä ja toteutus

III. Oppituntisuunnitelma

IV.1: Tuntisuunnitelma

IV.2A: Miten yksitäisiä pehmeitä taitoja voidaan kehitää/opetaa ja mitata/arvioida?

IV.2B: Strategiat liike-elämässä ja työelämässä tarvitavien pehmeiden taitojen opetamiseksi johtotasolla

IV.3: Aktiviteetit/harjoitukset luovuuden lisäämiseksi johtotasolla

IV.4: Lisäresurssit

Luvun tekniset tiedot

Luovuus johtotasolla edellytää pehmeitä taitoja, jotka edistävät sellaisen monimuotoisen ja resilientin työvoiman luomista, joka kykenee sopeutumaan, vastaamaan haasteisiin mielikuvituksella ja innovoimaan. Ei riitä, etä on reitisuunnitelma pisteestä A pisteeseen B, koska B muutuu jatkuvasti. Luovilla johtajilla pitäisi olla suunnitelma siitä, miten luoda ryhmä, joka löytää tiensä kohti jatkuvasti muutuvaa päämäärää ja mukautuu matkan varrella. Luovien johtajien olisi hallitava seuraavat pehmeät taidot, jotka helpotavat tätä tehtävää:

  • Sopeutumiskyky: Luovat johtajat ovat tietoisia siitä, etä työympäristö muutuu hyvin nopeasti, joten pitkän aikavälin suunnitelmien tekeminen on lähes mahdotonta.
  • Luottamus: Luovat johtajat luotavat tavoiteeseen, jonka he haluavat saavutaa, ja pystyvät siirtämään tämän luotamuksen työryhmiinsä.
  • Yhteistyö: Luovuus edellytää nykyään yhteistyötä suurissa ryhmissä. Ero luovien ryhmien ja eiluovien ryhmien välillä on usein niiden yhteistyökyvyssä.
  • Kriittinen ajattelu: Luovat johtajat ovat niitä, jotka pystyvät työskentelemään selkeästi ja rationaalisesti ja ymmärtämään ideoiden väliset loogiset yhteydet. Tämä koskee myös heidän työryhmiään.
  • Ongelmanratkaisutaidot: Luovuus on olennainen osa ongelmanratkaisua, joka edellytää kykyä analysoida, diagnosoida ja käsitellä ongelmia tehokkaasti. Lisäksi menestyvistä ongelmanratkaisijoista tulee yleensä johtajia, jotka johdatavat muita ratkaisujen löytämiseen.

Luovuus on johtajien tärkein ominaisuus menestyksekkäiden yritysten johtamisessa (IBM Global CEO Study form 2010). Vaakalaudalla on yrityksen olemassaolo.

Yritysten keskimääräinen elinikä on nykyään vain 15 vuota, kun se 1900-luvun alussa oli 67 vuota. Kodakin tapaus paljastaa luovan johtajuuden merkityksen. Vuonna 1999 se oli yksi maailman vanhimmista, vahvimmista ja menestyneimmistä monikansallisista yrityksistä, jonka pörssiarvo oli 200 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vain 12 vuota myöhemmin luku oli enää 180 miljoonaa dollaria, mikä merkitsee 99 prosentin arvonmenetystä. Syynä oli johtajien kyvytömyys tunnustaa digitaalisen teknologian nousu ja teknologinen kehitys, joka muuti koko alan. Samalla, kun Kodak jatkoi kemiallisiin aineisiin perustuvan filmin valmistuksen ja jakelun tehostamista, digitaalinen valokuvaus tuli sen tilalle. Yritys kehityi väärässä asiassa. Tämä tapaus osoitaa varsin selvästi, millaisia riskejä johtajien luovuuden puute voi aiheutaa yritykselle.

Johtajat pyrkivät tekemään yrityksistä tehokkaita, muta jos ongelmia ei lähestytä eri näkökulmista, on vaikea sanoa, mikä on paras ratkaisu. Luovuus vaatii ensi vaiheessa paljon ideoita, mikä edellytää resurssien käytämistä. Prosessien optimointi on mahdollista vasta luovuuden myöhemmissä vaiheissa.

Nykypäivän liike-elämässä tarvitava luovuus on seurausta viestinnästä, eri tiedonpalasten yhdistämisestä ja ryhmätyöstä. Se takaa sopeutumiskyvyn jatkuvasti muutuvassa ympäristössä ja on avain sekä yrityksen selviytymiseen etä henkilökohtaiseen urakehitykseen.

Hyödyt korkea-asteen oppilaitosten henkilöstölle:

  • selkeä polku opiskelijoiden pätevyyden kehitämiseen, jota he voivat vastata yritysten
  • vaatimuksiin hyvin jäsennelty kurssi ja oppituntisuunnitelma noudatetavaksi valmiit
  • koulutusmateriaalit tapa ohjata opiskelijoita kehitämään työmarkkinoilla eritäin
  • tarpeellisia taitoja

  • oppivat, mitä johtotason luovuus on ja miksi se on tärkeää
  • koulutus parhaiden tekniikoiden tehokkaaseen käytöön luovuuden lisäämiseksi johtajatasolla

  • hallitsevat taidot, jotka ovat hyödyllisiä ja yhtä tehokkaita riippumata alasta, jolla opiskelijat tulevaisuudessa työskentelevät
  1. Johdanto: mitä luovuus on johtajatasolla, miksi sitä tarvitaan työmarkkinoilla
  2. Opiskelijoiden johtotason luovuuden arviointi 
  3. Tekniikat, joilla voidaan parantaa johtotason luovuustaitoja
  4. Harjoitukset, tapaustutkimukset
  5. Johtopäätökset: yhteenveto, mitä seuraavaksi?
  • Kurssit ja luokkaopetus (luennot, helposti seuratava rakenne)
  • Toimintaoppiminen (tosielämän tilanteet ja todellisten työhaasteiden pohtiminen)
  • Jokaista luovuustekniikkaa varten on olemassa tehtäväpohjat
  • Johtotason luovuustekniikoita voidaan opetaa lähiopetuksessa, hybridiopetuksessa tai verkossa
  • Verkossa, hybridi- ja lähiopetuksessa
  • Luennot 
  • Harjoitukset
  • Ryhmätyöskentely
  • Keskustelut

Kurssi on suunniteltu korkeakouluympäristöön. 

Phillips 66 -tekniikka edellytää kuuden hengen ryhmiä. Jos ryhmä on suurempi, se tulee jakaa pienryhmiin. 

Opetussuunnitelma

ToimintaKestoAikataulu
1Johdatus aiheeseen ja arviointi auditointityökalun avulla
Opiskelijat käytävät auditointityökalua arvioidakseen luovuutensa lähtötason.
Kaikille osallistujille tarvitaan internetyhteys ja laitteet auditointityökalun käyttöä varten.
PowerPoint-diat
15 min.09:00 –9:15
2Harjoitus 1: Phillips 66
(for topic(s) predetermined by instructor)

Tehtäväpohja, luonnostelupaperia, kyniä, valkotaulu; tai voidaan tehdä tietokoneella internet-yhteyden, laitteiden ja tehtäväpohjan avulla.
(ohjeistus 10 min.; tehtävä 10 min.; esitely 5 min.;
keskustelu ja loppupuheenvuorot 5 min.).
Voidaan esitellä tekniikka ja


antaa opiskelijoiden tehdä harjoitus luokassa.
3Harjoitus 2: Synectics
(for topic(s) predetermined by instructor)

Läsnä: valkotaulu/fläppitaulu/paperia ja tusseja, pöytä, tuoleja.
Ongelman tehtäväpohja 
Sarake – Yksinkertaiset analogiat
Sarake – Fantasia-analogiat
Sarake – Henkilökohtaiset analogiat
Sarake – Symboliset analogiat
Sarake – ehdotus ongelman ratkaisemiseksi
 
 
Verkossa: Teams-alusta ja valkotaulutoiminto
3 hoursVoidaan esitellä tekniikka ja antaa oppilaiden tehdä harjoitus luokassa tai kotitehtävänä.
TAUKO
4Harjoitus 3: Headstand Technique

PowerPoint-diat; luonnostelupaperia, kyniä, tehtäväpohja, valkotaulu tai voidaan tehdä tietokoneella internet-yhteyden, laitteiden ja tehtäväpohjan avulla.
30 min. tai enemmän
(ohjeistus 5 min.; tehtävä 20 min.; tulosten käsitely 10 min.)
5Harjoitus 4: Mind Mapping

luonnostelupaperia, kyniä, tehtäväpohja, valkotaulu
Verkossa: internet-yhteys, laiteet, tehtäväpohja
30 min. tai enemmän
(ohjeistus 5 min.; tehtävä 20 min.; tulosten käsitely 5 min.)
6Harjoitus 5: Worst Possible Idea

luonnostelupaperia, kyniä, tehtäväpohja, valkotaulu
Verkossa: internet-yhteys, laiteet, tehtäväpohja
30 min tai enemmän (ohjeistus 5 min.; tehtävä 15 min.; tulosten käsitely 10 min.)
7Yhteenveto ja session arviointi
Tuloste – session arviointilomake
10 min.
YHTEENSÄ:355 min.6 hrs 55 mins

Lukuun liittyvä oppimissisältö

Koulutus sisältää seuraavat luovuustekniikat, joiden on arvioitu olevan hyödyllisiä luovuuteen liityvien pehmeiden taitojen kehitämisessä johtotasolla:

  • Sopeutumiskyky:  huonoin mahdollinen idea, miellekarta, päälläseisontatekniikka, Phillips 66 Tarkkaavaisuus: miellekarta
  • Viestintä: huonoin mahdollinen idea, miellekarta, päälläseisontatekniikka, synektiikka, Phillips
  • 66
  • Luotamus: huonoin mahdollinen idea, miellekarta, päälläseisontatekniikka, synektiikka, Phillips
  • 66
  • Yhteistyö: huonoin mahdollinen idea, miellekarta, päälläseisontatekniikka, Phillips 66 
  • Kriitinen ajatelu: huonoin mahdollinen idea, miellekarta, päälläseisontatekniikka, synektiikka, Phillips 66
  • Uteliaisuus: huonoin mahdollinen idea, päälläseisontatekniikka
  • Aloiteellisuus: Phillips 66
  • Kekseliäisyys: huonoin mahdollinen idea, miellekarta, päälläseisontatekniikka, synektiikka
  • Johtajuus: huonoin mahdollinen idea, miellekarta, päälläseisontatekniikka, Phillips 66
  • Neuvotelutaidot: miellekarta, Phillips 66
  • Ongelmanratkaisu: huonoin mahdollinen idea, miellekarta, päälläseisontatekniikka, Phillips 66
  • Itsekuri: miellekarta, päälläseisontatekniikka
  • Strateginen ajatelu: miellekarta
  • Visualisointi: synektiikka 

Luovuuta käsitelevän luvun oppisisältöön kuuluu: 

  • nykyisen innovaatiovetoisen liiketoimintaympäristön ominaispiirteet, jotka edellytävät johtajatason luovuuta (esim. automatisoinnin haasteet, lisääntyvä kilpailu ja epävarmuus)
  • riskit
  • luovuuden hyödyt ja sovellukset liiketoiminnassa (ongelmanratkaisu, kasvun saavutaminen, ryhmien ohjaaminen työpaikalla, epätodennäköisten näkökulmien löytäminen liiketoiminnassa jne.)
  • uudet vaatimukset työntekijöille
  • keskustelu opiskelijoiden kanssa
  • tapaustutkimukset
  • luovan johtajan
  • pääpiirteet luovat johtajat perinteisen johtamisen vastakohtana
  • organisaatiorakenne ja luova johtaminen
  • monimuotoisuuden ja luovuuden eri näkökohdat
  • hyvien ideoiden suodatusmekanismit

Kun luovuuta kehitetään johtotasolla, on tärkeää olla tietoinen siitä, missä vaiheessa ollaan. Työntekijöiden erilaisia luovuustaitoja tulisi arvostaa – ja ymmärtää, etä jotkut ovat parempia luovuuden tietyissä vaiheissa kuin toiset. Ja etä kumouksellisia kohtaan mieli täytyy pitää avoinna. 

Korkeakoulututkinnon suoritaneiden ja työpaikoilla tarvitavien taitojen välillä on selvä kuilu. Usein yrityksissä tarvitavat taidot hankitaan erityiskoulutuksen kauta. Yksi tapa oppia pehmeitä taitoja on käytännön ja kokemuksen kauta eikä niinkään teorian kauta. Taitoja, jotka ovat erityisen tärkeitä luovuuden kehitämiseksi johtotasolla, ovat mm. sopeutumiskyky, luotamus, yhteistyö ja uteliaisuus. Siksi tähän lukuun sisältyvissä viidessä luovuusharjoituksessa painotetaan näiden erityistaitojen kehitämistä.

A. Kuinka päivitää opetusstrategioita

  • Ole innovatiivisempi totutujen toimintamallien kiertämisessä ja uusien ideoiden arvioinnissa. Kannataa olla ennakkoluulotomampi ja rohkaista opiskelijoita ilmaisemaan mielipiteitään.  
  • Tunnista pehmeiden taitojen kehitämisen eri prosessit. 
  • Tee enemmän yhteistyötä ja rohkaise uusien ideoiden tuotamiseen myös silloin, kun ne tulevat opiskelijoilta. 
  • Ole innovatiivisempi itse opetusmenetelmissä – jätä pois klassiset oppitunnit kirjoineen ja teorian selitämisineen ja osallistuta oppilaat mieluummin keskusteluihin ja aivoriiheen. 
  • Käytä annetuja luovuustekniikoita luovuuden työvälineinä. 
  • Vältä perinteisiä luentoja mahdollisuuksien mukaan ja rohkaise opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti koulutusprosessiin (projektimahdollisuudet, ideointi jne.).

B. Miten säätää tekniikoiden tasoja, tehdä niistä vaikutavampia

  • Käytä tapaustutkimuksia esimerkkeinä selventämään, miten tiety tekniikka toimii. (Tämä on erityisen hyödyllistä heterogeenisissä ryhmissä.) 
  • Kiinnitä huomiota menestystekijöihin tekniikoiden soveltamisessa.

Phillips 66 resources:

Denton, D. Keith. TOOLBOX FOR THE MIND: Finding and Implementing Creative Solutions
Lectureclass and Philips 66: a look about the teaching strategies for Academic students:
https://www.journalijdr.com/sites/default/files/issue-pdf/13961.pdf
https://johndabell.com/2020/01/13/the-phillips-66-method/
https://geniusrevive.com/en/the-buzz-session/
https://studylib.net/doc/5848394/phillips-66
https://witalni.pl/baza_wiedzy/techniki-kreatywnego-myslenia/
http://thetrainingworld.com/articles/buzz.htm

Headstand technique:
Creativity_Techniques.pdf (craftopolis.net)
Headstand Method (ask-flip.com)
2021 – Headstand Method: The Brainstorming Trick | BRIGITTE.de (gettotext.com) Creativity Methods in Business – Smart Business Redefined
Peer Group Supervision – Consulting Module: Headstand Brainstorming (peer-supervision.com)
The 5 Best Creative Techniques for Marketing Departments (mynd.com)

Synetics:
Anna Frankowska, Alicja Głowacka-Rębała, Application of creative thinking techniques in a health care institution, Economical Problems of Services No. 54, 2010, pp 443-454.
Sebastian Koziołek, Patrycja Bochniak, Tadeusz Smolnicki, Conceptual design with the use of selected heuristic methods, ZESZYTY NAUKOWE WSOWL, No. 1 (159) 2011, p. 135-144

Worst Possible Idea
The Power of Bad Ideas, https://www.core77.com/posts/22446/the-power-of-bad-ideas-22446
Bad Idea Brainstorm, https://www.sessionlab.com/methods/bad-idea-brainstorm
Make a change: ideate for bad ideas https://uxdesign.cc/do-a-change-and-ideate-for-bad-ideas-8b18a295e26b
Learn How to Use the Best Ideation Methods: Worst Possible Idea: https://www.interaction-design.org/literature/article/learn-how-to-use-the-best-ideation-metho ds-worst-possible-idea
To create a stable Design System you need to embrace change: https://uxdesign.cc/to-create-a-stable-design-system-you-need-to-embrace-change-f9a02444 592c
Why bad ideas lead to good ideas: using “reverse thinking” in a design sprint at the National Gallery of Art: https://designthinkingformuseums.net/2019/07/27/bad-ideas-brainstorming/
Worst Possible Idea: https://www.interaction-design.org/literature/topics/worst-possible-idea
How Looking at the Worst Possible Idea Could Lead You to the Best One: https://www.inc.com/bob-dorf/to-find-a-great-idea-try-looking-for-the-worst-ide.html
You Just Proposed The Worst Idea Possible? Yeah, Well, It’s Actually Pure Gold: https://www.fastcompany.com/3009118/you-just-proposed-the-worst-idea-possible-yeah-well-i ts-actually-pure-gold
To Come Up with a Good Idea, Start by Imagining the Worst Idea Possible: https://hbr.org/2017/08/to-come-up-with-a-good-idea-start-by-imagining-the-worst-idea-possib le
Why good design comes from bad design: https://scottberkun.com/essays/8-why-good-design-comes-from-bad-design/ (Scott Bercun’s essay on the individual uses of the technique)
Designing on both sides of your brain: https://scottberkun.com/essays/21-designing-on-both-sides-of-your-brain/
Ideation Techniques, Prepared by Bryan Matimore:
http://pm440.pbworks.com/f/ENMA291IdeationTechniques.pdf

Mind mapping:
http://www.appladesign.net/domains/create/index.php?t=120
https://geniusrevive.com/en/mind-mapping-for-creativity-and-innovation/
https://lifehacker.com/how-to-use-mind-maps-to-unleash-your-brains-creativity-1348869811 https://www.cleverism.com/techniques-idea-generation-mind-maps/