Organisaatiotaso

Luovuus tarkoitaa kykyä keksiä uusia tai mielikuvituksellisia ideoita ja muutaa ne todellisiksi. Yritykset voivat hyödyntää luovuuta työpaikoilla luodakseen innovatiivisia ratkaisuja tai myönteisempiä ja yhteistyötä vahvemmin painotavia työympäristöjä. Luovuus kannustaa työntekijöitä ajatelemaan monipuolisemmin ja kokeilemaan asioita. Kokeilemisen lisäksi luovaan prosessiin kuuluu myös kysymysten esitäminen tai ongelmien tarkastelu eri näkökulmista. Nämä ominaisuudet voivat johtaa tuloksellisempiin aivoriihiin  ja tiimityöhön.

Kannustaminen luovuuteen työpaikalla voi autaa yritystä menestymään. Luova ajatelu antaa yksilöille mahdollisuuden kehitää uusia tai innovatiivisia ideoita ja haastaa normeja tai vanhoja ajatelutapoja. Tällainen käytäytyminen voi autaa yrityksiä luomaan tuoteita, palveluita ja muuta tarjontaa, joka erotaa ne kilpailijoistaan.

Luovuuta voidaan lisätä organisaatiotasolla monin tavoin. Keinoja tähän voivat olla mm: 

Ennakkoluulotomuuden rohkaiseminen – luovuus tarkoitaa usein uusien asioiden kokeilemista.

Monimuotoisuuden edistäminen – monenlaisia näkökulmia, taustoja ja taitoja edustava henkilöstö voi saada aikaan luovempaa liiketoimintaa. Joustavien työjärjestelyjen harkitseminen – voit mahdollisuuksien mukaan otaa käytöön joustavia työjärjestelyjä, jotka antavat työntekijöille enemmän vapauta

Aivoriihikokousten järjestäminen – nämä kokoukset edistävät yhteistyötä ja kannustavat osallistujia jakamaan ideoitaan ja keskustelemaan niistä erilaisten pelien, leikkien ja tekniikoiden avulla.

Aikaa latautumiseen – anna työntekijöille aikaa latautua, jota he pysyvät energisinä.

Työntekijöiden luovuuden palkitseminen – voit kannustaa luovuuta organisaatiossasi palkitsemalla henkilöitä, jotka hyödyntävät luovuutaan.

Luovuuta työpaikoilla pidetään tärkeimpänä tekijänä liiketoiminnan ja organisaatoiiden menestyksen ja yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Työpaikan ilmapiiri, joka on usein suoraan kytköksissä työpaikan johtamistyyliin, vaikutaa myös suuresti työntekijöiden innovatiivisen tuotavuuden tasoon.

Tämän kurssin avulla voit kehitää seuraavia pehmeitä taitoja organisaatiotasolla: 

Sopeutumiskyky – sopeutumiskyky on pehmeä taito, jonka avulla voit käytää logiikkaa ja järkeä tunteidesi hallitsemiseksi.

Viestintä – viestinnän pehmeät taidot autavat sinua keskustelemaan selkeästi ja tehokkaasti muiden kanssa, asetamaan odotuksia ja tekemään yhteistyötä projekteissa.

Yhteistyö – yhteistyötaitojen avulla voit työskennellä menestyksekkäästi muiden kanssa yhteisen tavoiteen saavutamiseksi.

Ongelmanratkaisu – ongelmanratkaisutaidot autavat sinua määritämään, miksi jokin ongelma on ilmennyt ja miten se voidaan ratkaista.

Resilienssi – resilienti ihminen pystyy selviytymään stressiä tai surua aiheutavasta tilanteesta ja pysymään positiivisena.

Pehmeitä taitoja kutsutaan myös vuorovaikutustaidoiksi, tunnetaidoiksi, viestintätaidoiksi ja ihmissuhdetaidoiksi. Tietyt pehmeät taidot ovat tavallisesti luontaisia tietyille ihmisille, muta pehmeitä taitoja voi myös oppia. Kovilla taidoilla tarkoitetaan yleensä teknisiä taitoja, kuten CSS:n tuntemusta, ja pehmeät taidot eivät usein ole samalla tavalla mitatavissa. Pehmeät taidot ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä erityisesti vaihtoehtoisissa toimistotiloissa tai joustavissa työympäristöissä, jotka ovat yleistymässä.

Pehmeiden taitojen kehitäminen organisaatiotasolla on hyvin tärkeää. Nykypäivän liiketoiminnassa on kyse viestinnästä, ihmissuhteista ja organisaation esitämisestä myönteisessä valossa yleisölle ja potentiaalisille työntekijöille. Työpaikalla pehmeät taidot antavat organisaatioille mahdollisuuden hyödyntää teknisiä taitojaan ja tietämystään tehokkaasti ja tuloksellisesti ilman, etä ihmissuhdeongelmat, sisäiset riidat tai huono julkisuus- ja markkinakuva haitaisivat sitä.

Esimerkiksi erinomaisella markkinointijohtajalla on oltava lukuisia kovia taitoja. Näitä voivat olla esimerkiksi ohjelmistojen tuntemus, maksetun mainonnan tuntemus, markkinastrategioiden hallinta ja brändistrategia.

Vuosien mitaan organisaatiot ovat alkaneet arvostaa yhä enemmän pehmeitä taitoja, muta yrityksillä on edelleen vaikeuksia mitata työvoiman puuteita ja korjata niitä koulutamalla. LinkedInin vuonna 2019 tekemä tutkimus osoitaa, etä 92 prosentia rekrytoinnin

ammatilaisista pitää pehmeitä taitoja yhtä tärkeinä, ellei jopa tärkeämpinä, kuin kovia taitoja, muta suurin osa ei luota kykyynsä seuloa ehdokkaita asianmukaisesti tällä perusteella. Huonoihin tuloksiin johtavat rekrytointipäätökset johtuvat harvoin kovien taitojen puuteesta: 89 prosentia kyselyyn vastanneista mainitsee pehmeiden taitojen tai kovien ja pehmeiden taitojen yhdistelmän puuteen esteenä uusien työntekijöiden menestymiselle.

Näiden avaintaitojen puute ei vaikuta ainoastaan työntekijöiden omiin työnäkymiin. Niillä on monenlaisia vaikutuksia muun muassa seuraaviin asioihin:

1. Työn laatu
2. Tuotavuus
3. Tiimin tehokkuus
4. Työtovereiden ja alaisten tyytyväisyys/pysyvyys
5. Yleinen työmoraali

Tämän kurssin suoritetuaan opiskelijat voivat:

• Tunnistaa työmarkkinoilla vaaditut pehmeät taidot. 
• Arvioida luovuuden ja innovoinnin tasoaan organisaatiotasolla.
• Ymmärtää pehmeiden taitojen kehitämisen merkityksen organisaatiotasolla.

Akateemiselle henkilöstölle koituvat hyödyt:

• Helposti seuratava tuntisuunnitelma.
• Monipuoliset opetusresurssit.
• Uusimpiin kehityksiin ja tutkimuksiin perustuva materiaali.
• Opiskelijoille koituvat hyödyt: 
• Kovien ja pehmeiden taitojen tasapainotamisen tärkeyden ymmärtäminen.
• Oppiminen taitojen siirretävyydestä sekä organisaation sisällä etä organisaatioiden välillä. 
• Innostavien tehtävien kauta oppiminen.

1. Johdatus luovuuteen ja uraauurtavaan innovointiin organisaatiotasolla: Miksi luovuus ja innovatiivinen edelläkävijyys ovat olennaisia uran ja työelämän kannalta.
2. Opiskelijoiden luovuustaitojen lähtötason arviointi innCREA-auditointityökalulla.
3. Kurssin viiden tekniikan opetaminen tai harjoitusten valitseminen opiskelijoiden tulosten perusteella (kehitetäviksi arvioitujen taitojen yhteensovitaminen niiden parantamiseen tarkoitetujen harjoitusten kanssa). 
4. Yksitäisten harjoitusten toteutaminen.
5. Opiskelijoiden luovuustaitojen arviointi innCREA-auditointityökalulla luovuusharjoitusten jälkeen ja tulosten vertaaminen lähtötilanteen tuloksiin.

Käytetyt menetelmät ovat: 

• Verkko-opiskelukurssi 
• Tapaustutkimukset
• Yksilö- tai ryhmäharjoitukset 

Kaikki materiaali on suunniteltu siten, etä sitä voidaan käytää helposti sekä verkossa, luokkahuoneessa etä yhdistelmäopetuksessa. 

Organisaatiokontekstissa luovuus on prosessi, jonka avulla kehitetään uusia ideoita, jotka mahdollistavat innovoinnin. Tämän pikakurssin avulla opiskelijat voivat kehitää taitoja, jotka tuovat heidät lähemmäksi nykypäivän työelämän vaatimuksia. Opiskelijat pystyvät ymmärtämään paitsi sen, mitä yritysmaailma odotaa heiltä, myös prosessin, jonka avulla he voivat hankkia ja kehitää tarvitavia luovuus- ja innovaatiotaitoja. Pikakurssien tavoiteena on motivoida opiskelijoita hyödyntämään prosesseja, joiden avulla he voivat löytää omia tehokkaita ratkaisuja ja strategioita organisaatiokontekstissa sekä uusia tapoja ratkaista ongelmia. Pikakurssien avulla opiskelijat myös oppivat esitämään oikeita kysymyksiä etsiessään uusia ja parempia tapoja tehdä asioita.

A. Kuinka päivitää opetusstrategioita

• Käytä innCREA-auditointityökalua arvioidaksesi luovuuden tasoa ennen pikakurssia ja sen jälkeen.
• Käytä tosimaailman skenaarioita opetetun teorian käytännön sovellustapojen korostamiseksi.
• Anna opiskelijoille mahdollisuus harjoitella pehmeitä taitoja oppituntien yhteydessä. Tämä autaa heitä yhdistämään pehmeiden taitojen hallinnan siihen, mitä he yritävät saavutaa myöhemmin työelämässä.
• Hyödynnä tapaustutkimuksia, jotka osoitavat pehmeiden taitojen merkityksen.

B. Miten säätää tekniikoiden tasoja, tehdä niistä vaikutavampia

• Etsi konkreetisia esimerkkejä yritysten pätevyysvaatimuksista (esim. työnkuvauksista).
• Hyödynnä tapaustutkimuksia.
• Aseta selkeät ja saavutetavissa olevat tavoiteet.
• Kiinnitä huomiota menestystekijöihin tekniikoiden soveltamisessa.

1.    Focus Group

Fokusryhmätekniikkaa voidaan käytää yksilöiden mielipiteiden, tietojen, käsitysten ja huolenaiheiden tutkimiseen tietyn aiheen ympärillä.

2.    Six Thinking Hats

Kuuden ajateluhatun perusajatuksena on, etä ihmisten on tarkasteltava asioita eri näkökulmista käsitelläkseen tietoa ja tehdäkseen parhaat mahdolliset johtopäätökset ongelmia ratkoessaan.

3.    Bionica

Bioniikka on huikean jännitävä tekniikka, jonka avulla pyritään ratkaisemaan vaikeita teknisiä ongelmia ja haasteita hyödyntämällä tietoja luonnosta ja biologiasta.

4.    5W2H Method

5W2H-menetelmää käytetään tietyn ongelman tunnistamiseen, kuvaamiseen ja ratkaisemiseen esitämällä kysymyksiä menetelmän nimestä löytyvän mallin mukaisesti.

5.    TRIZ

TRIZ, jota kutsutaan myös kekseliään ongelmanratkaisun teoriaksi, on tekniikka, joka autaa projektitiimejä toimimaan luovemmin, kun liiketoiminnallisen haasteen ratkaiseminen tuntuu päätyneen umpikujaan.

htp://www.rowan.edu/colleges/chss/facultystaff/focusgrouptoolkit.pdf

 ”Tools for Qualitative Researchers: Focus Groups Method”. National Center for Postsecondary Improvement. Haettu 29. tammikuuta 2020. 

https://www.indeed.com/career–advice/career–development/how-to-improve–soft–skills https://www.linkedin.com/business/talent/blog/talent–strategy/linkedin–most-in-demand-hardand-soft–skills