Yksilötaso

Yksilötasolla luovuuta voidaan kuvailla uusien ja hyödyllisten ideoiden tuotamisena. Hyödyllisillä ideoilla voidaan saavutaa toivotuja tuloksia joko yhdistelemällä olemassa olevia tai otamalla käytöön uusia materiaaleja. Luovuus on aktiivinen prosessi ja osa innovointia, muta luovat yksilöt eivät vältämätä ole innovatiivisia. Innovaatiolla tarkoitetaan luovien ideoiden onnistunuta toteutamista. Innovaation edeltäjinä pidetään ideoita, jotka täytävät uutuuden, hyödyllisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden kriteerit.

Työelämässä luovuus liityy läheisemmin innovointiin. Yksilötasolla luovuus voi ilmetä seuraavissa asioissa:

1. Avoimuus uusille kokemuksille: Avarakatseisen työntekijän katsotaan olevan vahvimmin yhteydessä luovuuteen. Hän on utelias, omaperäinen, toisinajateleva, omaa aktiivisen mielikuvituksen ja esteetistä herkkyytä sekä suosii moninaisuuta. Eritäin avarakatseinen työntekijä on huomatavan avarakatseinen, utelias ja epätavanomainen.
2. Divergenti ajatelutapa: Kyky luoda monipuolisia ideoita.
3. Kognitiivinen tyyli: Tapa, jolla yksilöt ajatelevat, hahmotavat ja muistavat tietoa; yksilön ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotavat.
4. Sisäinen motivaatio: Halu suoriutua vaikeista tehtävistä, otaa riskejä ja ylitää esteitä.

Tämä yksilön luovuuteen keskityvä pikakurssi sisältää harjoituksia, joiden avulla voidaan kehitää viitä yksilön luovuuden kannalta vältämätöntä pehmeää taitoa.

Sopeutumiskyky – Kyky sopeutua uusiin olosuhteisiin. Tähän lukeutuvat sellaiset ominaisuudet kuten joustavuus ja avoimuus sekä epäselvyyden, epävarmuuden ja monimutkaisuuden sietokyky.

Tarkkaavaisuus – Huomion keskitäminen tietyyn asiaan. Tähän lukeutuvat sellaiset ominaisuudet kuten keskitymiskyky, yksityiskohtien huomioiminen, havainnointikyky, perusteellisuus, kuuntelutaito, johdonmukaisuus, omistautuminen, kärsivällisyys ja sitoutuminen.

Kriitinen ajatelu – Objektiivinen analyysi, synteesi ja arviointi. Tähän lukeutuvat yhteyksien ymmärtäminen ja lateraalinen ajatelu.

Kekseliäisyys – Ominaispiirteenä kekseliäisyys; luovuus. Tähän lukeutuvat divergenti ajatelu, innovointi, omaperäisyys, neuvokkuus, mielikuvituksellisuus, visiointi ja monipuolinen ajatelu.

Ongelmanratkaisu – Prosessi, jossa etsitään ratkaisuja vaikeisiin tai monimutkaisiin ongelmiin. Tähän lukeutuvat konfliktien ratkaiseminen, järjestelmälliset lähestymistavat sekä looginen ja tavoiteellinen ajatelu.

Maailman talousfoorumi julkaisi vuonna 2016 Future of Jobs -raportin, jossa käsiteltiin tulevaisuuden työelämää. Siinä ennustetiin, etä luovuus tulee olemaan kolmanneksi tärkein taito, jota työntekijät tarvitsevat menestyäkseen neljännessä teollisessa vallankumouksessa. Kaksi ensimmäistä taitoa olivat monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen ja kriitinen ajatelu (joista molemmat ovat luovuudessa käytetäviä taitoja).1 LinkedIn Learningin (2018) havaintojen mukaan luovuus on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista, kun automaatio vähentää ihmisten tekemän toisteisen työn tarveta. Uusien tuoteiden, teknologioiden ja työtapojen kehityminen tekee työntekijöistä väkisinkin entistä luovempia nopeasti muutuvassa maailmassa.

Kasvua tavoitelevien yritysten on valjastetava luovuus käytöönsä, sillä sen avulla innovointia voidaan edistää monin tavoin, olipa kyse siten uusien lähestymistapojen löytämisestä keskeisiin liiketoiminnan ongelmiin, tuoteiden ja palvelujen kehitämisestä tai menetelytapojen parantamisesta. Luovuus antaa työntekijöille valmiudet ratkaista asiakkaiden suurimmat haasteet vähentäen samalla kustannuksia ja automatisoiden toisteisia tehtäviä. Luovuuden kannustaminen työpaikalla voi autaa yrityksiä kehitämään ainutlaatuisia, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä ratkaisuja, joilla ne voivat erotua kilpailijoistaan.

Seuraavassa luetellaan joitakin etuja, joita luovuus- ja edelläkävijätaidot voivat tuoda työpaikalle:

• Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen: Luovan ajatelun tekniikat haastavat yksilöiden tavanomaisia tai senhetkisiä ajatelutapoja. Se autaa yrityksiä havaitsemaan uusia ja ainutlaatuisia mahdollisuuksia.
• Haasteiden ja epävarmuuden hyväksyminen: Luovuus tarjoaa valmiuden kokeilla, otaa riskejä ja epäonnistua. Kokeilemalla yksilöt voivat testata uusia ideoita ja vaihtoehtoja parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.
• Innovaatioiden edistäminen: Luova ajatelutapa antaa yksilöille mahdollisuuden tarkastella asioita eri näkökulmista uuden luomiseksi. Yritykset, jotka edistävät innovointia sekä sisäisesti etä ulkoisesti, voivat luoda innostusta tarjontaansa kohtaan ja erotautua kilpailijoistaan.
• Ajatelun stimulointi jokapäiväisessä toiminnassa: Luovuus kannustaa työntekijöitä etsimään ideoita kaikkialta, joten he kiinnitävät huomiota pieniin yksityiskohtiin tai toistuviin kaavoihin. Tämä johtaa uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymiseen.
• Yhteistyön parantaminen: Koska luovuus edistää avarakatseisuuta ja uteliaisuuta, työntekijät ovat halukkaampia kuuntelemaan ja kokeilemaan muiden ideoita. Tämä vähentää arvostelua, lisää suvaitsevaisuuta ja helpotaa yksilöiden välistä yhteistyötä.
• Työntekijät, joilta puutuvat elintärkeät luovuustaidot, joutuvat epäedulliseen kilpailuasemaan työmarkkinoilla, työelämässä ja urakehityksessä.

Edut korkeakoulujen henkilöstöille:

• Innovatiivisuuden lisääntyminen omassa opetuksessa.
• Kurssi tarjoaa keinon yhdistää aineopetuksen ja opiskelijoiden ammatiin valmistamisen.
• Auditointityökalun avulla luovuuta voidaan mitata konkreetisesti yksilötasolla.

Edut opiskelijoille:

• Luovuuden arvostaminen tunneilla kannustaa opiskelijoita ilmaisemaan mielipiteitään ja ideoitaan.
• Hallintaan perustuvassa arviointirakenteessa korostetaan itsensä kehitämistä ja taitojen parantamista, ja siinä keskitytään oppimiseen arvosanojen sijaan. Arviointi antaa hyödyllistä tietoa opiskelijoiden edistymisestä ja lisää opiskelijoiden uteliaisuuta, motivaatiota, nautintoa ja kiinnostusta, mikä edistää luovuuden kehitymistä yksilötasolla.
• Kurssi edistää opiskelijoiden itsenäisyytä ja antaa heille mahdollisuuden otaa riskejä jätäen tilaa virheille ja parannuksille.

1. Johdatus luovuus- ja edelläkävijäinnovaatioon yksilötasolla: Miksi luovuus ja innovatiivinen edelläkävijyys ovat olennaisia uran ja työelämän kannalta?
2. Opiskelijoiden luovuustaitojen perustason arvioiminen innCREA-auditointityökalulla.
3. Viiden tekniikan opetaminen tai harjoitusten valitseminen opiskelijoiden tulosten perusteella (parantamista vaativien taitojen yhdistäminen niille tarkoitetujen harjoitusten kanssa).
4. Yksitäisten harjoitusten toteutaminen.
5. Opiskelijoiden luovuustaitojen arvioiminen innCREA-auditointityökalulla luovuusharjoitusten jälkeen ja niiden vertaaminen lähtötason tuloksiin.
6. Opiskelijat täytävät kurssin arviointilomakkeet.

• Auditointityökalulla arvioidaan kehitämiskohteita; tekniikoita toteutetaan tietyjen pehmeiden taitojen kehitämiseksi.
• Kunkin harjoituksen yhteydessä esitellään esimerkkitapauksia, jotka havainnollistavat tekniikan käytömahdollisuuksia.
• Opiskelijoille on saatavilla tehtäväpohjia kutakin harjoitusta varten. Tehtäväpohjien kokoa voidaan muutaa tai niitä voidaan tulostaa paperille ja/tai käytää sähköisesti.
• Harjoituksia voidaan opetaa verkossa, yhdistetynä opetuksena tai läsnäopetuksena. Tehtävien tekemiseen kotitehtävinä voidaan myös varata enemmän aikaa.
• Biomimetiikan tutkimista voidaan tehostaa huomatavasti, jos opiskelijat lähtevät luonnoslehtiöineen ja kameroineen luontoon tutkimaan sitä itse läheltä.

• Opetus tapahtuu verkossa, yhdistetynä opetuksena tai läsnäopetuksena.
• Luento + harjoitukset, mahdolliset kotitehtävät
• Suoritetaan oppitunnilla tai muualla. Biomimetiikkaa voidaan opetaa ulkona. Tunnelmatauluissa voidaan hyödyntää lehtiä, saksia, liimaa jne.
• Kaikki viisi harjoitusta sopivat yhdelle tai useammalle opiskelijalle, jotka työskentelevät yksin, pareitain tai ryhmissä.

Luovuus- ja edelläkävijäinnovaatio ilmenevät eri tavoin korkeakoulu- ja työympäristöissä. Lyhyesti sanotuna koulutusmaailmassa luovuus näkyy käytäytymisessä ja asenteessa tai kyvyssä löytää uusia ja tehokkaita ratkaisuja jokapäiväisiin ongelmiin, esimerkiksi erilaisissa tavoissa ratkaista jokin tehtävä tai kyvyssä luoda yhteyksiä olemassa olevan tiedon ja uuden tiedon välillä. Työelämässä luovuuden käsite liityy läheisemmin innovointiin, jolla tarkoitetaan kykyä tuotaa uusia ideoita ja toteutaa niitä. Se autaa käytäjiä mukautamaan sovelluksia asiayhteyksien mukaan. Esimerkiksi tunnelmataulun käytäminen autaa opiskelijoita havainnoimaan toistuvia kaavoja, kun taas työelämässä se autaa logojen luomisessa.

Sekä opiskelijat etä työntekijät tarvitsevat itsenäisyytä ja vapauta ilmaista ajatuksiaan, suvaitsevaisuuta epäonnistumisia kohtaan sekä kannustavia ympäristöjä. Lisäksi he tarvitsevat riitävästi tietoa uusien ideoiden kehitämiseksi ja niiden toteutamiseksi. Kurssin harjoitukset täytävät edellä mainitut kriteerit.

A. Kuinka päivitää opetusstrategioita

• Käytä innCREA-auditointityökalua arvioidaksesi luovuuden tasoa ennen kurssia ja sen jälkeen.
• Kakkostason haastateluissa tehtyjen ehdotusten hyödyntäminen
• Opetuksessa olisi keskitytävä antamaan opiskelijoille enemmän tilaa kriitisen ajatelun taitojen kehitämiseen. Innovatiiviset opetajat arvostavat ideoita ja ovat niille avoimia. He edistävät opiskelijoiden itsenäisyytä ja antavat heille mahdollisuuden otaa riskejä jätäen myös tilaa virheille ja parannuksille.
• Arvostelujärjestelmien painotusta tulisi vähentää, koska ne lisäävät epäonnistumisen pelkoa ja ovat opiskelijoiden luovuuden esteenä. Hallintaan perustuvassa arviointirakenteessa korostetaan itsensä kehitämistä ja taitojen parantamista. Se antaa hyödyllistä palauteta opiskelijoiden edistymisestä ja lisää uteliaisuuta, motivaatiota, nautintoa ja kiinnostusta, mikä puolestaan edistää luovuuden kehitymistä.
• Luovuuden tulisi olla käytännönläheistä ja kohdistua tosielämän ongelmiin ja niiden ratkaisutapoihin. Tämä tuo lisäarvoa toiminnoille. Se yhdistää taidot, joita yritykset tarvitsevat työntekijöiltään taitoihin, joita opiskelijat oppivat korkeakouluissa.

B. Miten säätää tekniikoiden tasoja, tehdä niistä vaikutavampia

• Jos mahdollista ja jos harjoitus on erityisen haastava, anna opiskelijoiden työskennellä pareitain tai pienryhmissä, jota he voivat ideoida yhdessä.
• Käy harjoitukset läpi opiskelijoiden kanssa mallien avulla, jota he ymmärtävät tehtäviä paremmin.
• Aseta selkeät ja saavutetavissa olevat tavoiteet.
• Esitele tapaustutkimuksia, jota opiskelijat ymmärtävät paremmin, miten tekniikoita voidaan soveltaa käytännössä.
• Aiheita voidaan antaa opiskelijoille heidän tasonsa mukaan helpommasta haastavampaan.

1.    Tunnelmataulu

Tunnelmataulu on visuaalinen kollaasi, jossa esitellään jonkin asian ydin ja idea, esimerkiksi unelmien talo, unelmien työ tai unelmien henkilö.

2.    Kuusi kysymystä

Kuusi kysymystä -menetelmän kysymykset stimuloivat ajatelua antamalla käytäjille mahdollisuuden tarkastella ongelmaa eri näkökulmista. Tekniikka tunnetaan myös nimellä 5W1H (suom. 5M1K).

3.    Biomimetiikka

Biomimetiikka on luovuustekniikka, jossa tuotekehityksessä otetaan vaikuteita luonnossa esiintyvistä ratkaisuista.

4.    Morfologinen analyysi

Biomimetiikka on luovuustekniikka, jossa tuotekehityksessä otetaan vaikuteita luonnossa esiintyvistä ratkaisuista.

5.    SCAMPER

SCAMPER-menetelmä koostuu yhdeksästä ohjenuorasta, jotka innoitavat ideoimaan ja joiden avulla minkä tahansa kohteen, palvelun tai prosessin voi muutaa uudeksi

Amabile, T. M. 1988. A Model of Creativity and Innovation in Organizations. Research in Organizational Behavior, 10, 123-167.

Amabile, T. M. 1998. How to Kill Creativity. https://hbr.org/1998/09/how-to-kill-creativity#:~:text=By%20contrast%2C%20managers%20who%20kill,or%20even%20with%20harsh%20criticism.

Amabile, T.M. & Mueller, J.S. 2008. Studying Creativity, Its Processes, and Its Antecedents: An Exploration of the Componential Theory of Creativity. In Zhou, J. and Shalley, C.E., Eds., Handbook of Organizational Creativity, Lawrence Erlbaum Associates, New York, 33-64.

Banaji, S., Cranmer, S. & Perrotta, C. 2013. What’s stopping us? Barriers to creativity and innovation in schooling across Europe. https://www.researchgate.net/publication/292135472_What’s_stopping_us_Barriers_to_creativity_and_innovation_in_schooling_across_Europe. 

Cachia, R., Ferrari, A. & Punie, Y. 2009. Innovation and Creativity in Education and Training in the EU Member States: Fostering Creative Learning and Supporting Innovative Teaching Literature review on Innovation and Creativity in E&T in the EU Member States (ICEAC). https://www.researchgate.net/publication/265996963_Innovation_and_Creativity_in_Education_and_Training_in_the_EU_Member_States_Fostering_Creative_Learning_and_Supporting_Innovative_Teaching_Literature_review_on_Innovation_and_Creativity_in_ET_in_the_E. 

Cambridge Assessment International Education. Innovation and creativity. Developing the Cambridge learner attributes, 53-74. https://www.cambridgeinternational.org/Images/417069-developing-the-cambridge-learner-attributes-guide.pdf. 

Duxbury, T. 2012. Creativity: Linking Theory and Practice for Entrepreneurs. Entrepreneurship in the 21st century. https://timreview.ca/article/594. 

Indeed 2021. The Importance of Creativity in Business. https://www.indeed.com/career-advice/career-development/importance-of-creativity-in-business. 

Gray, A. 2016. The 10 skills you need to thrive in the Fourth Industrial Revolution. https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution/.

James, K. & Drown, D. 2012. Organisation and Creativity: Trends in research, status of education and practice, agenda for the future. In M. Mumford (Ed.), Handbook of organisational creativity, San Diego, CA, 17-38. 

Lee, S. 2019. Creativity is the skill of the future—and it’s not just for creative teams. https://www.wework.com/ideas/professional-development/creativity-culture/creativity-for-teams#why-creativity-is-the-skill-of-the-future. 

Petrone, Peter. 2018. “Why Creativity is the Most Important Skill in the World.”

https://www.linkedin.com/business/learning/blog/top-skills-and-courses/why-creativity-is-the-most-important-skill-in-the-world.

Stollberger, J., West, M. A. & Sacramento, C. A. 2017. Group creativity in team and organizational innovation. In Paul B. Paulus, Bernard A. Nijstad, The Oxford Handbook of Group Creativity and Innovation. 2nd Ed. Oxford University Press. https://www.researchgate.net/publication/318877760_Group_creativity_in_team_and_organizational_innovation.  Solomon, Y. 6 Top Reasons Your Employees Are Not Creative at Work. https://www.inc.com/yoram-solomon/6-top-reasons-your-employees-are-not-creative-at-work.html.