Luovuuden auditointityökalu

2.1 Auditointityökalun kuvaus

InnCREA:n luovuuden ja edelläkävijyyden auditointityökalu (InnCREA Creativity and Pioneering Audit Tool) on interaktiivinen luovuusauditoinnin resurssi, joka on saatavilla verkossa hankkeen verkkosivustolla.

Luovuuden auditoinnilla on analyyttinen merkitys, ja se on yksi ensimmäisistä tehtävistä, jotka organisaation on toteutettava ennen luovuutta tukevien toimien käynnistämistä.

Auditointityökalun tarkoitus:

tutkia organisaation tai ryhmän luovuutta
yksilöidä tekijät ja muuttujat, jotka vaikuttavat opiskelijoiden ja henkilöstön luovaan potentiaaliin yksilö-, organisaatio-, johto- ja ryhmätasolla
kehittää analyysiväline (yleensä kyselylomake), joka on räätälöity tarpeiden, henkilöstön, työn luonteen jne. mukaan, ottaen huomioon kaikki edellä mainitut tekijät ja muuttujat
arvioida näitä tekijöitä kehittämällä sopivia mitta- ja kvantifiointiasteikkoja,
analysoida tietoja tilastollisesti, jotta voidaan yksilöidä ongelmalliset alueet (tekijät), jotka vaativat parannuksia ja kohdistaa johdon ja ryhmän toimet paremmin
ehdottaa asteittain ja synteettisesti ensimmäisiä toimia, joiden avulla organisaatio/ryhmä voi ottaa ensimmäiset askeleet luovuutta työssä edistävän toimintasuunnitelman toteuttamiseksi

Auditointityökalun päätavoitteet:

arvioida luovuutta kaikilla aloilla (yksilö, ryhmä, organisaatio, johto)
pyrkiä arvioimaan työvoiman tarpeita yksilö-, organisaatio-, johto- tai ryhmätasolla laatimalla asianmukaiset mitta-asteikot
tukea korkeakouluja ja paikallisia yrityksiä, jotta ne voivat hyötyä luovuudesta ja edelläkävijäinnovoinnista yliopistojen opetusohjelmissa ja työpaikoilla
antaa korkeakouluille tarvittavat välineet, jotta ne voivat kehittää kykyjään opiskelijoiden luovuuden ja edelläkävijäinnovaatioiden esteiden tunnistamiseksi ja ryhtyä tarvittaviin toimiin
lisätä korkeakoulujen innovaatiokapasiteettia tarjoamalla niille tarvittavat luovuuden välineet ja kannustamalla korkeakouluja käyttämään näitä välineitä käytännössä jokapäiväisessä toiminnassa

InnCREA:n luovuuden auditointityökalu ei sovellu ainoastaan organisaatioihin vaan myös yksittäisiin vastaajiin, kuten opiskelijoihin. Sitä voidaan soveltaa yksittäisiin vastaajiin, työryhmiin tai opiskelijoiden työryhmiin kursseilla, organisaatioissa tai johtamisessa.

2.1.1. Yksilön osa-alueen kyselylomake

Kyselylomakkeen täyttää työntekijä, opiskelija, johtaja tai akateeminen henkilöstö. Vastaajaa pyydetään arvioimaan luovuutensa taso.

Kyselylomakkeen ensimmäisessä osassa vastaajan on arvioitava luovuuteen liittyviä ominaisuuksiaan valitsemalla ”erittäin korkea”, ”korkea”, ”keskitaso”, ”matala” tai ”erittäin matala”.

Nämä luovuuteen liittyvät ominaisuudet koskevat seuraavia ominaisuuksia:

avoimuus ja suvaitsevaisuus: kyky pitää mieli avoimena tietoa käsitellessä ja ottaa huomioon erilaisia käsitteitä ja näkökulmia; valmius ottaa vastaan uusia asioita, ideoita ja kokemuksia sekä kyky hyväksyä erilaisuutta; ei sulje pois omista poikkeavia ajatuksia ja tapoja
kyky ottaa vastaan kritiikkiä: kyky kuunnella tarkkaan kritiikkiä keskeyttämättä; pitää kritiikkiä keinona kerätä palautetta ja näkee siinä mahdollisuuksia parantua ja kehittyä; ei lykkää kriittistä pohdintaa vaan pikemminkin parantaa ideoita kritiikin pohjalta
herkkyys ongelmille, jotka tulevat esiin sen jälkeen, kun kaikki on ensin sujunut hyvin: kyky tunnistaa ongelmat tietoisesti sekä innostus ryhtyä toimiin ja vaikuttaa luovan prosessin jokaiseen osaan alkuperäisen idean luomisesta ongelmanratkaisuun, jota tarvitaan suunnan korjaamiseksi ja projektin loppuun viemiseksi
riskinottokyky: kyky etsiä uusia toimintatapoja ja uusia ideoita, jotka voivat johtaa tappioihin tai epäonnistumiseen, ja kyky hyödyntää niitä myönteisellä tavalla
toimintavalmius: valmius kieltäytyä tavanomaisista käyttäytymis-, havainto- ja ajattelumalleista ja -stereotypioista; arvostelukyvyn riippumattomuus; omaperäisyys, mielikuvituksen ja ajattelun rohkeus jne.
toiminnan joustavuus: kyky sopeutua lyhytaikaisiin muutoksiin nopeasti ja rauhallisesti, jotta pystyy käsittelemään odottamattomia ongelmia tai tehtäviä tehokkaasti. Joustavuuteen kuuluu avoin, ryhmäkeskeinen asenne, ennakkoluulottomuus ja tilanteiden tarkastelu eri näkökulmista.
omaperäisyys toiminnassa: kyky keksiä idea tai toimintatapa yksin ja tutkia ja kokeilla oma-aloitteisesti jotakin sellaista, mitä ei ole koskaan aikaisemmin tehty tai ajateltu
rohkeus esittää ja jakaa omia ideoita: kyky hyväksyä epämukavuus ja haavoittuvuus idean jakamiseksi tai uskaltaa jakaa ideoita muiden kanssa ilman epäilyksiä, pelkoja, epävarmuutta ja kaikkia muita vaikeita tunteita, joita liittyy itsensä avaamiseen muiden palautteelle
uteliaisuus ja oma-aloitteisuus: kyky olla utelias ja avoin uusille kokemuksille myös oma-aloitteisuuden, ennakoivan lähestymistavan ja sinnikkyyden avulla, kun pyritään voittamaan tavoitteen saavuttamisessa ilmenevät vaikeudet
halu tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa: kyky ottaa huomioon muita näkökulmia ja myönteisyys tai taipumus muiden kanssa työskentelyyn yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi menestyksekkäästi

Vastaajalta kysytään:

mitkä ominaisuudet kuvaavat häntä
kuinka usein hän tunnistaa tarpeen kehittää luovuustaitojaan ja kuinka usein pakollinen toiminta, kuten työ tai opiskelu, aiheuttaa hänelle stressiä
kuinka usein velvoitteet saavat hänet toimimaan paineen alla

2.1.2. Ryhmän osa-alueen kyselylomake

Kyselylomakkeen täyttää jokainen ryhmän jäsen. Siinä pyydetään arvioimaan ryhmän luovuustasoa.

Vastaajia pyydetään arvioimaan organisaatiotaan seuraavilta osin:

muodostetaanko tiimejä luovuuden lisäämiseksi
organisaation työntekijöiden tai opiskelijoiden halukkuus osallistua uusien ideoiden ja ratkaisujen kehittämisestä vastaavien ryhmien työhön
”Millaisia tehtäviä annetaan uusien ideoiden ja ratkaisujen luomisesta vastaaville tiimeille?”
onko ryhmän sisällä ristiriitoja työtovereiden välillä
yhteistyön laatu vastaajan ryhmässä
motivaatio tehdä yhteistyötä kollegoiden kanssa
ryhmän jäsenten riippumattomuus organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi
ryhmän autonomian taso organisaation päätöksenteossa
yksittäisten ryhmän jäsenten halu ottaa vastuuta ryhmän työstä
halu jakaa tietoa ryhmän jäsenten kesken

2.1.3 Johdon osa-alueen kyselylomake

Kyselylomakkeen täyttää organisaation johtaja tai ryhmänvetäjä. Lomakkeessa vastaajaa pyydetään arvioimaan luovuuden tasoa organisaatiossa.

Vastaajaa pyydetään arvioimaan seuraavia seikkoja:

mihin tarkoitukseen luovuutta käytetään organisaatiossa
mihin luovuus liittyy organisaatiossa
mikä edistää luovuutta organisaatiossa
miten innovatiivista johtamistyyliä kehitetään organisaatiossa

2.1.4 Organisaation osa-alueen kyselylomake

Kyselylomakkeen täyttävät akateeminen henkilöstö ja muiden osastojen, kuten hallinnon, johdon, markkinoinnin ja liiketoiminnan, työntekijät. Vastaajia pyydetään arvioimaan luovuuden kehittämisen ja soveltamisen tasoa organisaatiossa.

Kyselylomakkeen ensimmäisessä osassa vastaajan on arvioitava organisaationsa työntekijöiden luovuuteen liittyviä ominaisuuksia annetulla asteikolla.

Organisaation osa-alueen kyselylomakkeessa luovuus liittyy seuraaviin ominaisuuksiin:

avoimuus ja suvaitsevaisuus
kyky ottaa vastaan esihenkilön kritiikkiä
herkkyys esiin tuleville ongelmille, jotka ilmenevät sen jälkeen, kun kaikki on ensin sujunut ongelmitta
riskinottokyky
toimintavalmius
joustavuus toimintaan ryhtymisessä
omaperäisyys toimintaan ryhtymisessä
rohkeus esittää ja jakaa omia ideoita
uteliaisuus ja oma-aloitteisuus toimintaan ryhtymisessä
halukkuus ja avoimuus yhteistyöhön kollegoiden kanssa

Tämän jälkeen vastaajaa pyydetään arvioimaan seuraavia asioita:

onko organisaatiossa ristiriitoja työtovereiden välillä
mitkä ominaisuudet luonnehtivat organisaation työntekijöitä
kuinka usein työntekijät ilmoittavat tarpeestaan kehittää luovuustaitojaan
onko organisaatiossa työskentelystä aiheutunut stressiä työntekijöille
aiheuttavatko työntekijöiden päivittäiset työtehtävät stressiä
mainitaanko organisaation strategisissa tai ohjelma-asiakirjoissa luovuuden kehittämisen tärkeys ja mikä on luovuuden tärkeys organisaation jokapäiväisessä toiminnassa käytännön tasolla
onko vastaaja koskaan tehnyt luovuusauditointia organisaatiossaan
tukeeko organisaation työntekijöitään luovan ajattelun ja luovuuden kehittämisessä
tunnistaako organisaatio potentiaalisia lähteitä innovatiivisten ideoiden kehittämiseksi
onko organisaatiossa olemassa mekanismeja, jotka mahdollistavat jäsenten luovan potentiaalin hyödyntämisen kaikilla tasoilla
keskitytäänkö organisaatiokulttuurissa luovuuden kehittämiseen

2.2. Tulosten arviointi ja tulkinta

Kun vastaaja on täyttänyt kyselylomakkeen, järjestelmä antaa tuloksen annettujen vastausten perusteella. Tulos mittaa tämänhetkistä luovuustietämystä sillä osa-alueella, jolla auditointi tehtiin. Auditointityökalua voidaan käyttää säännöllisesti edistymisen mittaamiseen, ja tekniikoita voidaan käyttää joustavasti ja jatkuvasti vaihtamalla aihetta ja lisäämällä niiden monitahoisuutta ja vaikeutta.

Analyysi auttaa vastaajaa tiedostamaan, mitä pehmeitä taitoja on parannettava, ja tunnistamaan ongelma-alueet, jotta ponnistelut voidaan kohdistaa paremmin. Kullekin alalle ehdotetaan viittä luovuuteen ja edelläkävijäinnovaatiotekniikoihin liittyvää lyhytkurssia, joilla edistetään ja kehitetään luovuuden pehmeitä taitoja.

Tietyillä aloilla ja tietyissä organisaatioissa kurssityypin ja auditointitulosten välillä on oltava korrelaatio. Joustavuuden varmistamiseksi vastaaja voi valita työkalun ehdottamista kursseista sen, joka parhaiten vastaa erityispiirteitä ja tarpeita.

2.2.1. Yksilön osa-alue

Auditointitulosten arviointiasteikko:

alhainen luovuustaso, enintään 17 pistettä: kokeile vähintään neljää lyhyttä harjoitusta
keskitason luovuus, 18–34 pistettä: kokeile vähintään kolmea harjoitusta
korkea luovuustaso, 35–52 pistettä: kokeile vähintään kahta harjoitusta
erittäin korkea luovuustaso, yli 52 pistettä: kokeile vähintään yhtä harjoitusta

Tälle osa-alueelle tarkoitetut harjoitukset:

tunnelmataulut (moodboardit)
biomimetiikka
kuusi kysymystä
morfologinen analyysi
SCAMPER

2.2.2. Ryhmän osa-alue

Auditointitulosten arviointiasteikko:

alhainen luovuustaso, enintään 14 pistettä: osallistu vähintään neljälle lyhytkurssille
keskitason luovuus, 15–27 pistettä: osallistu vähintään kolmelle lyhytkurssille
korkea luovuustaso, 28–41 pistettä: osallistu vähintään kahdelle lyhytkurssille
erittäin korkea luovuustaso, yli 41 pistettä: osallistu vähintään yhdelle lyhytkurssille

Tälle osa-alueelle tarkoitetut harjoitukset:

väärä sääntö
LOESJE
Älä tee mitään
lootuskukka
SWOT-analyysi

2.2.3. Organisaation osa-alue

Auditointitulosten arviointiasteikko:

alhainen luovuustaso, enintään 18 pistettä: osallistu vähintään neljälle lyhytkurssille
keskitason luovuus, 19–37 pistettä: osallistu vähintään kolmelle lyhytkurssille
korkea luovuustaso, 38–56 pistettä: osallistu vähintään kahdelle lyhytkurssille
erittäin korkea luovuustaso, yli 56 pistettä: osallistu vähintään yhdelle lyhytkurssille

Tälle osa-alueelle tarkoitetut harjoitukset:

fokusryhmä
kuusi ajatteluhattua
bioniikka
5W2H-menetelmä
TRIZ

2.2.4. Johdon osa-alue

Auditointitulosten arviointiasteikko:

alhainen luovuustaso, enintään 11 pistettä: osallistu vähintään neljälle lyhytkurssille
keskitason luovuus, 12–23 pistettä: osallistu vähintään kolmelle lyhytkurssille
korkea luovuustaso, 24–35 pistettä: osallistu vähintään kahdelle lyhytkurssille
erittäin korkea luovuustaso, yli 35 pistettä: osallistu vähintään yhdelle lyhytkurssille

Tälle osa-alueelle tarkoitetut harjoitukset:

huonoin mahdollinen idea
miellekartta
päälläseisontatekniikka
synektiikka
Phillips 66

2.3. Luovuutta kehittävien kurssien kuvaukset

Korkeakoulujen opettajat voivat parantaa opiskelijoilleen tarjoamansa koulutuksen laatua ja tehokkuutta rakentamalla sillan korkeakoulutuksen ja työelämän dynamiikan ja tarpeiden välille. Sen lisäksi, että opettajat kasvattavat opiskelijoita akateemisesta näkökulmasta, heidän on autettava opiskelijoita tuntemaan ja kehittämään pehmeitä taitoja ja erityisesti luovuutta.

Ehdotettu opetustoiminta voidaan toteuttaa lähi- tai etäopetuksena, ja se on suunniteltu tukemaan oppilaita ja heidän potentiaaliaan. Kullekin osa-alueelle on yksilöity sopivia kursseja, ja ne on eritelty jäljempänä tasoittain.

Pikakurssilla opetushenkilöstölle tarkennetaan, mitä pehmeitä taitoja heidän tulisi edistää ja kehittää opiskelijoissa. InnCREA-pikakurssien tarkoituksena on tarjota menetelmä, jonka avulla:

luovuustaitojen kehitetään käyttämällä innCREA:n erityisiä luovuus- ja edelläkävijäinnovaatiotekniikoita
tekniikat mukautetaan opiskelijoiden osaamistasoon ● opiskelijoiden tietoisuutta lisätään näiden taitojen merkityksestä henkilökohtaiselle menestykselle ja kehittymiselle nykyisillä ja tulevilla dynaamisilla työmarkkinoilla

InnCREA-kurssien avulla myös korkeakoulujen opettajat ja muu akateeminen henkilökunta

kehittävät omaa pätevyyttään innCREA-työkalujen avulla
parantavat ammatillista suoritustaan ja urasuunnitelmiaan
saavat tietoa pehmeiden taitojen kasvavasta merkityksestä menestyksekkäälle integroitumiselle nykyisille ja tuleville työmarkkinoille
hankkivat pätevyyden ja tiedot, joilla he voivat parantaa opiskelijoidensa pehmeää osaamista luovuus- ja innovaatiotekniikoiden avulla uranäkymien parantamiseksi
ottavat käyttöön ajankohtaisia opetusstrategioita opiskelijoiden osaamistasojen, työmarkkinoiden tarpeiden ja tulevien suuntausten mukaisesti
saavat tietoa siitä, miten voidaan lisätä opiskelijoiden tietoisuutta näiden taitojen merkityksestä henkilökohtaiselle menestykselle ja kehittymiselle nykyisillä ja tulevilla dynaamisilla työmarkkinoilla

Lyhytkurssit sisältävät tuntisuunnitelmat, joissa keskitytään kuhunkin neljästä työympäristöissä tärkeästä luovuuden tyypistä (pikakurssin luvut 2. Yksilö, 3. Ryhmä, 4. Johto, 5. Organisaatio), yleisen johdannon ja yleiskatsauksen (pikakurssin 1. luku) sekä auditointityökalun ja arvioinnin (kurssin 6. luku). InnCREA-auditointityökalua ja harjoituksia voidaan hyödyntää myös erikseen, muokata kurssisisältöön sopiviksi ja sisällyttää korkeakoulun opetussuunnitelmaan.

InnCREA-pikakurssien ominaisuudet:

yksilötason tärkeimmät pehmeät taidot ja niiden merkitys työmarkkinoilla
opiskelijoiden ja korkea-asteen oppilaitosten henkilöstön oppimistavoitteet, jotka kehittävät luovuuden pehmeitä taitoja yksilön, ryhmän, johdon ja organisaation luovuuden osa-alueilla
kurssin rakenne, oppimismenetelmä ja toteutus
tuntisuunnitelma
opiskelusisältö
miten pehmeitä taitoja voidaan kehittää/opettaa ja mitata/arvioida
strategiat liike-elämässä ja työelämässä tarvittavien pehmeiden taitojen opettamiseen
toimintaa/harjoituksia luovuuden lisäämiseksi
lisämateriaalit

Kirjallisuuskatsauksen, kyselyn ja haastatteluprosessien avulla innCREA-kumppanit määrittelivät tärkeimmät työelämää varten kehitettävät pehmeät taidot ja ryhmittelivät ne seuraavasti: (1) yksilö, (2) ryhmän jäsen, (3) johtotehtävä ja (4) organisaatiotaso.

InnCREA-opetusmateriaaliin sisältyvät 20 harjoitusta valittiin innCREA-hankekumppaneiden tekemän kirjallisuuskatsauksen perusteella. Nämä 20 harjoitusta katsottiin tehokkaimmiksi luovuus- ja edelläkävijäinnovaatiotaitojen kehittämisessä.

2.3.1 Individual level

Yksilöllisen luovuuden kehittämiseen valitut viisi harjoitusta luetellaan seuraavassa vaikeusasteen mukaan.

Tunnelmataulu (moodboard) Tunnelmataulumenetelmää voidaan käyttää jonkin asian olemuksen ja idean visuaaliseen esittämiseen, esimerkiksi unelmien talon, unelmien yliopiston työtilan, unelmatyön tai unelmien henkilön. Tunnelmatauluja käytetään konseptien kehittämiseen, ideoiden välittämiseen muille ryhmän jäsenille tai ulkopuolisille (esim. sidosryhmille), jotta tavoite ja sen ydin pysyvät kaikkien mielessä. Tunnelmataulun visuaalisuus voi myös avata mieliä uusille ideoille. Tunnelmataulua voidaan käyttää myös ohjaavana suunnitelmana, joka muistuttaa työprosessin tavoitteista.

Kuusi kysymystä Tämän menetelmän kuusi kysymystä ovat kuka, mitä, milloin, missä, miksi ja miten. Kuusi kysymystä on yksi yleisimmistä ja tehokkaimmista analyysi- ja luovan ajattelun tekniikoista. Näiden kysymysten avulla osallistujat voivat tarkastella ongelmaa eri näkökulmista ja stimuloida ajatteluaan. Tekniikka tunnetaan myös nimellä 5W2H.

Morfologinen analyysi Morfologinen analyysi on luovuusmenetelmä ja tuote- tai prosessikehityksen työkalu, jossa tuotteen elementit eritellään yksityiskohtaisesti, minkä jälkeen niitä aletaan yhdistellä uusiksi ja ainutlaatuisiksi ratkaisuiksi määriteltyyn ongelmaan. Morfologinen analyysi on luovuusmenetelmä, jossa tuotteen eri ulottuvuuksien havainnointia ja analysointia käytetään lähtökohtana ratkaisujen löytämisessä käsiteltävään ongelmaan yhdistämällä niitä uusiksi ja ainutlaatuisiksi ratkaisuiksi.

SCAMPER SCAMPER-menetelmä koostuu yhdeksästä ideoita stimuloivasta kehotuksesta, joiden avulla minkä tahansa esineen, palvelun tai prosessin voi uudistaa. Tavoitteena on parantaa tuotetta/palvelua löytämällä uusia näkökulmia järjestelmällisellä tavalla. Menetelmää voidaan soveltaa olemassa olevaan tuotteeseen tai sitä voidaan käyttää myös tuotekehitysvaiheessa ideointiin tai konseptien kehittämiseen. SCAMPER-nimi tulee alkukirjaimista

(S) Substitute – Korvaa ● (C) Combine – Yhdistä ● (A) Adapt – Mukauta ● (M) Modify/Magnify – Muuta kokoa tai muotoa ● (P) Put to some other use – Muuta käyttötarkoitusta ● (E) Eliminate – Poista ● (R) Reverse/Rearrange – Muuta järjestystä

Biomimetiikka Biomimetiikka on luovuustekniikka, joka hyödyntää luonnon ratkaisuja tuotekehityksessä ja ongelmanratkaisussa. Esimerkiksi lintujen siipien muoto on ollut innoituksena lentokoneen siipien muotoilussa. Vastaavasti maastoväritys on saanut innoituksensa luonnosta. Biomimetiikan avulla tutkitaan luonnosta peräisin olevia teknisiä ratkaisuja, värejä, toimintoja jne. ja siirretään ne tuotekehitykseen ja ongelmanratkaisuun. Biomimetiikka on siten osa normaalia tuotekehitys- tai ongelmanratkaisuprosessia, mutta sen avulla innoitusta haetaan luonnosta.

2.3.2 Ryhmätaso

Ryhmän luovuuden kehittämiseen valitut viisi harjoitusta luetellaan seuraavassa vaikeusasteen mukaan.

1. Älä tee mitään

”Älä tee mitään” on menetelmä, jota käytetään tilanteessa, jossa oletetaan, että tietylle asialle tai ongelmalle on tehtävä jotain. Menetelmässä kysytään, mitä tapahtuu, jos otetaan asenne ”Älä tee mitään”. Tämä johtaa yleensä yhteen näistä kolmesta lopputuloksesta:

Ongelmaa ei tarvitse ratkaista.
Saadaan parempi käsitys ongelman ratkaisun hyödyistä.
Keksitään vaihtoehtoisia ongelmia ratkaistaviksi.

Tekniikka ei ole niin suoraviivainen kuin sen nimi antaa ymmärtää, ja se voidaan helposti ymmärtää väärin. Tekniikan tarkoitus ei ole, että ongelma ohitetaan ja siten se katoaa, vaikka tämäkin voi olla ratkaisu joissakin tapauksissa.

2. LOESJE

LOESJE-tekniikassa kirjoitetaan lyhyitä temaattisia iskulauseita, jotka herättävät rakentavaa keskustelua. Iskulauseita voidaan esittää myös julisteina. Kyseessä on sanoilla leikkimiseen perustuva tekniikka, jonka avulla voidaan ylittää tavanomaiset kielenkäytön rajat ja aktivoida tehokkaasti luovaa ajattelua.

Painettuihin materiaaleihin (julisteisiin, postikortteihin, tarroihin) sijoitetut tekstit syntyvät yleensä luovan kirjoittamisen LOESJE-työpajoissa, ja niiden tarkoituksena on jakaa ideoita ja käsitteitä sekä ilmaista omia mielipiteitä lyhyiden iskulauseiden avulla. LOESJE-työpajat tarjoavat mahdollisuuden ilmaista omia näkemyksiä ja innostaa lähiympäristöä toimimaan.

3. Lootuskukka

Lootuskukkatekniikassa kukan ytimen ympärillä olevat terälehdet ”avataan” kuvainnollisesti yksi kerrallaan, jolloin avainkomponentti tai teema paljastuu. Tätä lähestymistapaa jatketaan aina vain laajentaen, kunnes aihe tai mahdollisuus on kattavasti tutkittu.

Tätä tekniikkaa voidaan käyttää skenaariosuunnittelussa, ja se on erittäin hyödyllinen strategisten skenaarioiden ennustamisessa. Se on suunniteltu ryhmille, ja sen avulla voidaan tarkastella syvällisemmin erilaisia ratkaisuja ongelmaan. Tekniikassa aloitetaan keskeisestä ydinajatuksesta, jota ympäröi kahdeksan tyhjää laatikkoa tai ympyrää. Aivoriihen avulla näihin laatikkoihin kirjoitetaan kahdeksan lisäideaa (ratkaisua tai kysymystä). Seuraavassa vaiheessa kustakin näistä kahdeksasta ideasta tulee toisen kahdeksan ympäröivän tyhjän laatikon ydin, joka täytetään uusilla ideoilla aivoriihen avulla. Prosessi jatkuu, kunnes tyydyttävä ratkaisu tai riittävä määrä ideoita on syntynyt.

4. SWOT-analyysi

SWOT-analyysi on tekniikka, jota käytetään arvioimaan projektin, yrityksen, tuotteen, palvelun tai muun tilanteen vahvuuksia (strengths), heikkouksia (weaknesses), mahdollisuuksia (opportunities) ja uhkia (threats) silloin, kun on tarpeen tehdä päätös tavoitteen saavuttamiseksi.

Jokaista näistä tekijöistä on tarkasteltava huolellisesti, jotta organisaation kasvua voidaan suunnitella jäsentämällä tietystä aiheesta kerätyn tiedon ja tuottamalla olennaista tietoa strategioiden määrittelyä ja markkina-asemointia varten.

5. Väärä sääntö

Väärän säännön luovuustekniikka on provokaatiotekniikka, jossa käytetään ihmismielen vapaata assosiaatioprosessia ja yritetään yhdistää ongelmatilanne sääntöön tai rajoitukseen, jolla ei ole ilmeistä yhteyttä siihen. Näin tekniikka kannustaa sääntöjen rikkomiseen, josta luovuus syntyy, ja vie myös huomion luovuuden haasteisiin organisaatiossa.

Tämän tekniikan päätavoitteena on tukea luovaa ajattelua monipuolisten oletusten ja satunnaisten ärsykkeiden avulla. Tekniikkaa voidaan käyttää ryhmäkokouksissa tai yksilöllisesti tukemaan osallistujia alkuperäisen näkökulman muuttamisessa ja helpottamaan ideoiden virtausta. Vaikka tekniikan vaiheet saattavat näyttää yksinkertaisilta, niiden seuraaminen voi olla haastavaa ihmisille, joilla ei ole aiempaa kokemusta luovuuden alalta.

2.3.3 Organisaatiotaso

Organisaation luovuuden kehittämiseksi valitut viisi harjoitusta luetellaan seuraavassa vaikeusasteen mukaan.

1. Fokusryhmä

Fokusryhmätekniikkaa käytetään tutkimaan yksilöiden mielipiteitä, tietoja, käsityksiä ja huolenaiheita tiettyyn aiheeseen liittyen.

Fokusryhmään osallistuu yleensä kuudesta kymmeneen henkilöä, joilla on jonkin verran tietoa tai kokemusta aiheesta. Ryhmäkeskustelua vetää moderaattori, joka ohjaa osallistujia avoimien kysymysten avulla. Kerätyt tiedot voivat selkeyttää ihmisten asenteita ja arvoja aiheeseen liittyen. Tekniikkaa voidaan myös käyttää menestyksekkäästi yhdessä muiden tutkimusmenetelmien, kuten kyselytutkimusten, kanssa joko kyselylomakkeen kehittämiseksi tai tiettyjen kyselytutkimustulosten selittämiseksi.

Fokusryhmät voivat olla loistava väline luovuuden edistämiseksi, koska ne mahdollistavat vapaan keskustelun ja avoimet kysymykset.

2. Kuusi ajatteluhattua

Kuuden ajatteluhatun tekniikkaa voidaan käyttää ongelmanratkaisutaitojen parantamiseen ryhmässä tarkastelemalla ongelmaa kuudesta eri näkökulmista, joita hatut edustavat. Tekniikka kannustaa joustavaan ajatteluun ja yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa.

Valkoinen hattu – neutraali tavoite, joka määritellään faktojen, tietojen ja lukujen avulla.
Punainen hattu – tunnepohjainen näkemys, jota määrittävät tunne ja intuitio, aavistukset ja vaistot.
Musta hattu – varovaisuuteen ja ongelmiin perustuva arviointi.
Sininen hattu – prosessinohjaus, jota määrittävät ajattelunhallinta, organisointi ja valvonta.
Keltainen hattu – looginen, positiivinen näkemys, jota määrittävät hyödyt.
Vihreä hattu – luovuus, jota määrittävät ratkaisukeskeisyys, energia ja uudet ideat.

Kuuden ajatteluhatun tavoitteena on tuoda erilaisia ja uusia näkökulmia päätöksentekoon tai kehitysprosessiin. Tekniikassa käytetään roolileikkiä eriväristen hattujen avulla, joista kukin edustaa erilaista ajattelutapaa. Tässä tekniikassa ”laitetaan päähän” tai ”otetaan pois” yksi kuudesta ajatteluhatusta sen mukaan, minkälaista ajattelutapaa käytetään. Henkilö, jolla on tietty hattu päässään, esim. vihreä hattu, toimii ja ajattelee hattunsa ”persoonallisuuden” eli ajattelutavan mukaisesti.

Kukin hattu antaa ongelmaan/aiheeseen erilaisia näkökulmia, joita esimerkiksi moderaattori voi kerätä ja ohjata niiden avulla keskustelua.

3. 5W2H-menetelmä

Ongelman ratkaiseminen ja tehokkaiden korjaavien toimien toteuttaminen edellyttää ensin ongelman syiden selvittämistä. 5W2H-tekniikan avulla ryhmä voi löytää vastauksia toistuvien ongelmien syihin. Tämä menetelmä saa työntekijät ajattelemaan analyyttisesti, jotta he voivat yrittää tunnistaa ongelman itsenäisesti. Tämä taas vaikuttaa myönteisesti heidän osallistumiseensa yrityksen tai organisaation arkeen ja toimintaan. Tekniikan ytimessä on ongelmanratkaisu päättelemällä ja analysoimalla ongelmaa yksityiskohtaisesti eri näkökulmista.

5W2H-menetelmän asianmukainen käyttö auttaa tarkastelemaan ongelmaa laajemmasta näkökulmasta ja mahdollistaa tarkempien päätösten tekemisen.

4. TRIZ

TRIZ-tekniikan lähtökohtana on tunnistaa ja määritellä ongelma, jonka perusteella etsitään ratkaisua. Tekniikkaa sovelletaan ensisijaisesti tekniseen ongelmanratkaisuun. Tämän tekniikan pääpiirteet:

Patentin osaamis- tai toimialasta riippumatta ongelmat ja niiden ratkaisutapa ovat samat.
Teknisten järjestelmien kehityksessä on havaittavissa tietty suuntaus, joka johtaa vastaaviin ongelmanratkaisumenetelmiin.
Varsinaisia innovaatioita voidaan usein muotoilla vain tarkastelemalla omaa toiminta-aluetta ulkopuolelta tieteellisin menetelmin.

5. Bioniikka

Bioniikkaa voidaan käyttää millä tahansa tasolla ja missä tahansa laitoksessa. Sitä voidaan käyttää luovuuden kehittämiseen yritystasolla suuntaamalla ajattelua tuotteiden kehittämiseen ja parantamiseen havainnoimalla ja käyttämällä luonnon luomia ratkaisuja. Tekniikkaa voidaan käyttää myös koulutuksen alalla oppilaiden tai opiskelijoiden luovuuden kehittämiseen ja heidän kehityksensä suuntaamiseen markkinoiden tarpeiden mukaan.

Tekniikkaa on käytetty ratkaisemaan ongelmia valtiotasolla tilanteessa, jossa on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä.

2.3.4 Johtotaso

Johtajan luovuuden kehittämiseen valitut viisi harjoitusta luetellaan seuraavassa vaikeusasteen mukaan.

1. Phillips 66

Phillips 66 -keskustelutekniikka soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa mukana on paljon luovia ja halukkaita ihmisiä, mutta haasteena on tämän potentiaalin hyödyntäminen niin, että jokainen pääsee vaikuttamaan.

Tekniikka on yksi aivoriihen muodoista, ja sille on ominaista

työskentely pienissä ryhmissä
keskittyminen ongelman parhaiten ratkaisevan idean löytämiseen
ideoiden virtaaminen ryhmissä ja ideoiden jakaminen muiden kanssa kehittämistä varten
kaikki osallistujat saavat mahdollisuuden vaikuttaa

2. Päälläseisontatekniikka

Päälläseisontatekniikassa osallistujat lähestyvät ongelmaa päinvastaisesta näkökulmasta miettimällä esimerkiksi sitä, mikä ei toimi, mikä voi mennä pieleen tai mitkä toimet eivät tule koskaan ratkaisemaan ongelmaa. Tämän tekniikan avulla osallistujat voivat hyödyntää turhautumistaan. Ratkaistakseen ongelmat heidän on ensin tunnistettava ongelma.

Päälläseisontatekniikkaa voi käyttää yksin tai ryhmässä, mutta sitä suositellaan käytettäväksi vähintään kahden osallistujan ryhmässä. Esimerkiksi sen sijaan, että kysytään ”Miksi appelsiinit eivät mene kaupaksi?”, osallistujat voivat kysyä ”Miten saan appelsiinit olemaan menemättä kaupaksi?” Tekniikan avulla osallistujat löytävät monia syitä siihen, miksi appelsiinien myynti ei ole odotusten mukaista.

3. Huonoin mahdollinen idea

Huonoimman mahdollisen idean luovuustekniikka perustuu luovuuden pääpiirteisiin. Se stimuloi yhdistelevää luovuutta: huonon idean dissonanssi saa aivot suuntautumaan ja suunnittelemaan uudelleen, kunnes ”hyvä” idea putkahtaa esiin: ”Usein vasta kahta ideaa vertailemalla löydetään paras idea – näiden kahden idean hybridi”. Tämä tekniikka helpottaa olettamusten haastamista: jokainen huono idea paljastaa vaihtoehtoisen ajattelutavan, ja huono idea myös havainnollistaa ongelman puolia, jotka ovat saattaneet jäädä huomaamatta. Huonoimman mahdollisen idean luovuustekniikalla vältetään useimmat perinteisen aivoriihen sudenkuopat (osallistujan ujous, paine keksiä vain hyviä ideoita ja kiusallisuus tilanteessa, jossa hallitsevat ryhmän jäsenet tukahduttavat muiden mahdollisesti paremmat ja monitahoisemmat ideat).

4. Miellekartta

Miellekarttatekniikassa kirjoitetaan idea tai aihe paperin keskelle ja sitten laajennetaan ideaa tai kirjoitetaan alateemoja lisäämällä yksityiskohtia idean ympärille ja yhdistämällä ne visuaalisesti, esimerkiksi viivoilla. Nämä alaideat tai alateemat jakautuvat taas pienemmiksi ideoiksi jokaisen alaidean tai alateeman ympärille, johon ne ovat suoraan yhteydessä. Tämä auttaa saamaan kokonaiskäsityksen alkuperäisestä ideasta ja siihen liittyvistä asioista ja elementeistä. Miellekartta auttaa tunnistamaan ja visualisoimaan kaikki ideaan liittyvät näkökohdat.

5. Synektiikka

Synektiikka on heuristinen konseptin suunnittelun ja luovan ongelmanratkaisun menetelmä, jossa käytetään analogioita ja metaforia. Tämä tekniikka hyödyntää ihmismielen lähes rajatonta kykyä etsiä ratkaisuja muun muassa vertailemalla järjestelmän vastakkaisia elementtejä ja tukemalla ajatteluprosessia luomalla sopiva ympäristö ja valitsemalla huolellisesti keksijät, niin sanotut ”synektorit”.

2.3.5 20 valittuun harjoitukseen liittyvät pehmeät taidot

Yksilötasolla seuraavat viisi pehmeää taitoa arvioitiin tärkeimmiksi yksittäisen työntekijän luovuudelle: sopeutumiskyky, tarkkaavaisuus, kriittinen ajattelu, kekseliäisyys ja ongelmanratkaisu. Näitä taitoja voidaan kehittää käyttämällä tunnelmataulua, kuutta kysymystä, morfologista analyysiä, SCAMPER-tekniikkaa ja biomimetiikkaa.

Pehmeä taito	Harjoitukset tämän taidon kehittämiseksi
sopeutumiskyky	biomimetiikka, tunnelmataulu, SCAMPER, kuusi kysymystä
tarkkaavaisuus	biomimetiikka, morfologinen analyysi, kuusi kysymystä
kriittinen ajattelu	biomimetiikka, tunnelmataulu, morfologinen analyysi, SCAMPER, kuusi kysymystä
kekseliäisyys	biomimetiikka, morfologinen analyysi
ongelmanratkaisu	biomimetiikka, tunnelmataulu, morfologinen analyysi, kuusi kysymystä

Yksilöllisen luovuuden kehittämiseen valitut viisi harjoitusta sijoittuvat vaikeusasteen mukaan seuraavasti:

tunnelmataulu – alle 20 %:n pistemäärille
kuusi kysymystä – pistemäärät 20–40 %
morfologinen analyysi – pistemäärät 40–60 %
SCAMPER – pistemäärät 60–80 %
biomimetiikka – yli 80 %:n pistemäärät

Henkilöä, jonka yksilöllisen luovuuden pistemäärä on alhainen, kehotetaan aloittamaan tunnelmatauluharjoituksella ja kokeilemaan sen jälkeen kuutta kysymystä, ja jatkamaan sitten luetteloa alaspäin samalla, kun hän saa lisää kokemusta luovuusharjoitusten käytöstä. Henkilö, joka on saanut enemmän pisteitä, voisi aloittaa suoraan haastavammasta harjoituksesta.

Ryhmätasolla seuraavat viisi pehmeää taitoa arvioitiin ryhmän jäsenten luovuuden kannalta tärkeimmiksi: viestintä, yhteistyö, johtajuus, neuvottelutaidot ja ongelmanratkaisu. Näitä taitoja voidaan kehittää käyttämällä LOESJE-tekniikkaa, lootuskukkaa, SWOT-analyysiä, väärää sääntöä ja Älä tee mitään -tekniikkaa.

Pehmeä taito	Harjoitukset tämän taidon kehittämiseksi
viestintä	LOESJE, lootuskukka, SWOT, väärä sääntö
yhteistyö	LOESJE, lootuskukka, väärä sääntö, Älä tee mitään
johtajuus	SWOT, väärä sääntö
neuvottelutaidot	LOESJE, lootuskukka, SWOT
ongelmanratkaisu	LOESJE, lootuskukka, SWOT, väärä sääntö, Älä tee mitään

Ryhmän luovuuden kehittämiseen valitut viisi harjoitusta sijoittuvat vaikeusasteen mukaan seuraavasti:

Älä tee mitään – alle 20 %:n pistemäärille
LOESJE – pistemäärille 20–40 %
Lootuskukka– pistemäärille 40–60 %
Swot-analyysi – pistemäärät 60–80 %
Väärä sääntö – yli 80 %:n pistemäärille

Henkilöä, jonka yksilöllisen luovuuden pistemäärä on alhainen, neuvotaan aloittamaan Älä tee mitään -harjoituksella ja kokeilemaan seuraavaksi LOESJE-harjoitusta, ja jatkamaan sitten luettelossa alaspäin samalla, kun hän saa lisää kokemusta luovuusharjoitusten käytöstä. Henkilö, joka on saanut enemmän pisteitä, voisi aloittaa suoraan haastavammasta harjoituksesta.

Johtotasolla seuraavat kolme pehmeää taitoa arvioitiin johtajien luovuuden kannalta tärkeimmiksi: sopeutumiskyky, luottamus ja yhteistyö. Näitä taitoja voidaan kehittää käyttämällä Phillips 66 -tekniikkaa, päälläseisontatekniikkaa, huonoimman mahdollisen idean tekniikkaa, miellekarttaa ja synektiikkaa.

Pehmeä taito	Harjoitukset tämän taidon kehittämiseksi
sopeutumiskyky	Huonoin mahdollinen idea, miellekartta, päälläseisontatekniikka, Phillips 66, Phillips 66
luottamus	Huonoin mahdollinen idea, miellekartta, päälläseisontatekniikka, synektiikka, Phillips 66
yhteistyö	Huonoin mahdollinen idea, miellekartta, synektiikka, Phillips 66

Johtajan luovuuden kehittämiseen valitut viisi harjoitusta sijoittuvat vaikeusasteen mukaan seuraavasti:

Phillips 66 – alle 20 %:n pistemäärille
Päälläseisontatekniikka – pistemäärät 20–40 %
Huonoin mahdollinen idea – pistemäärät 40–60 %
Miellekartta – pistemäärät 60–80 %
Synektiikka – yli 80 %:n pistemäärille

Henkilöä, jonka yksilöllisen luovuuden pistemäärä on alhainen, kehotetaan aloittamaan Phillips 66 -harjoituksella ja kokeilemaan sen jälkeen päälläseisontatekniikkaa, ja jatkamaan sitten luettelossa alaspäin samalla, kun hän saa lisää kokemusta luovuusharjoitusten käytöstä. Henkilö, joka on saanut enemmän pisteitä, voisi aloittaa suoraan haastavammasta harjoituksesta.

Organisaatiotasolla seuraavat viisi pehmeää taitoa arvioitiin organisaation luovuuden kannalta tärkeimmiksi: sopeutumiskyky, viestintä, yhteistyö, ongelmanratkaisu ja resilienssi. Näitä taitoja voidaan kehittää käyttämällä fokusryhmää, kuutta ajatteluhattua, 5W2H-tekniikkaa, TRIZ-tekniikkaa ja bioniikkaa.

Pehmeä taito	Harjoitukset tämän taidon kehittämiseksi
sopeutumiskyky	kuusi ajatteluhattua, fokusryhmä
viestintä	kuusi ajatteluhattua, bioniikka, fokusryhmä, 5W2H
kriittinen ajattelu	bioniikka, fokusryhmä, 5W2H
ongelmanratkaisu	TRIZ, kuusi ajatteluhattua, bioniikka, 5W2H
ongelmanratkaisu	kuusi ajatteluhattua, fokusryhmä

Organisaation luovuuden kehittämiseen valitut viisi harjoitusta sijoittuvat vaikeusasteen mukaan seuraavasti:

Fokusryhmä – alle 20 %:n pistemäärät
Kuusi ajatteluhattua – pistemäärät 20–40 %
5W2H-tekniikka – pistemäärille 40–60 %
TRIZ – pistemäärät 60–80 %
Bioniikka – yli 80 %:n pistemäärät

Henkilöä, jonka yksilöllisen luovuuden pistemäärä on alhainen, kehotetaan aloittamaan fokusryhmäharjoituksella ja kokeilemaan seuraavaksi kuutta ajatteluhattua, ja jatkamaan sitten luettelossa alaspäin samalla, kun hän saa lisää kokemusta luovuusharjoitusten käytöstä. Henkilö, joka on saanut enemmän pisteitä, voisi aloittaa suoraan haastavammasta harjoituksesta.