Johdanto

InnCREA-hankkeen tavoitteena on kuroa umpeen korkeakoulujen tarjoamien koulutusohjelmien ja työelämän vaatimusten välinen kuilu, ja se tarjoaa kattavan ohjelman, joka kohdistuu kolmeen tärkeimpään työmarkkinoiden sidosryhmään: korkeakouluopiskelijat, akateeminen henkilöstö ja työnantajat. Opiskelijoiden luovuuden vahvistaminen edellyttää, että edistetään luovuuden tämänhetkisiä parhaita käytäntöjä koskevaa tutkimusta, tuodaan esiin näiden taitojen kehittämisen tärkeys opiskelijoiden keskuudessa ja tarjotaan akateemiselle henkilöstölle sopivia menetelmiä, joiden avulla he saavat keinoja edistää luovaa ajattelua sekä akateemisessa henkilöstössä että heidän kursseilleen osallistuvissa opiskelijoissaan. Koska luovuus on työmarkkinoilla erittäin kysytty taito, luovuustaitojen opettaminen on tärkeää eri alojen opiskelijoille. Tämän vuoksi innCREA-hankkeen tulokset ovat tärkeitä monille sidosryhmille, jotka saattavat olla kiinnostuneita luovuudesta.

Tässä InnCREA-oppaassa kerrotaan, miten uusia luovia tekniikoita voidaan soveltaa korkeakouluopiskelijoiden kanssa työskenneltäessä. Ensimmäisenä oppaassa annetaan kattavat tiedot auditointityökalun rakenteesta, joka on innCREA-hankkeen tärkein elementti (luku 2: Luovuuden auditointityökalu). Varsinaisen luovuuden työstämisen loogisen prosessin mukaisesti hankkeen toisessa tuotoksessa annetaan vinkkejä hankkeessa työstetyn neljän eri luovuuden osa-alueen diagnosointiin ja analyysiin: yksilö, ryhmä, organisaatio ja johto. Hankeyhtymä on täysin tietoinen siitä, että nämä osa-alueet ovat sisäisesti yhteydessä toisiinsa ja yhdistyvät eri kohdissa, mutta päätti pitää ne erillään, jotta koulutusmahdollisuuksia ja mahdollisuutta kohdennettuun työskentelyyn tietyntyyppisen luovuuden parissa voitaisiin parantaa.

Luovuuden lisääminen jollakin osa-alueella lisää väistämättä luovuutta myös muilla osa-alueilla. Kun vastaajat ovat käyneet läpi auditointityökalun yhdellä tai useammalla alueella, he saavat suosituksia erilaisista luovuusharjoituksista, joilla he voivat edistää niitä pehmeitä taitoja, jotka liittyvät eniten tietynlaiseen luovuuteen. Näiden tietojen pitäisi tukea korkeakoulujen opettajia, kun he hyödyntävät innCREA-hankkeessa kehitettyjä kursseja. On otettava huomioon, että luovuuden jakaminen neljään osa-alueeseen ei tarkoita, etteivätkö ne vaikuttaisi toisiinsa oikeassa työelämässä. On esimerkiksi erittäin todennäköistä, että luovuuden puute ryhmä-, johto- tai organisaatiotasolla vaikuttaa yksilötasolla luovaan henkilöön tai että johtajana luovasti toimiva henkilö vaikuttaa väistämättä organisaatioonsa jne.

InnCREA-hankkeessa toteutettiin ensin kirjallisuuskatsaus parhaista käytännöistä maailmanlaajuisella tasolla ja syvähaastattelut kaikissa kumppanimaissa. Haastattelujen tarkoituksena oli kerätä arvokkaita luovuuden toimintamalleja, joita sovelletaan kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maissa. Nämä tiedot analysoitiin huolellisesti ja niistä esitellään yhteenveto tämän oppaan luvussa 3: InnCREA-kokemus. Tämä käytännön kokemus on erityisen tärkeä osa luovuusmallien siirtämistä oikeista yrityksistä korkeakouluihin ja prosessia, jolla vähennetään yritysten ja korkeakoulujen välistä kuilua vaadittavien luovuustaitojen osalta. Ehdotetut todelliset työskentelykäytännöt antavat lisäksi kouluttajille tietoa, jota voidaan käyttää tapaustutkimusten ja esimerkkien muodossa missä tahansa kurssien toteutusvaiheessa.

Oppaan neljännessä luvussa (Käytännön vinkkejä luovuuden arviointiin innCREA-työkalujen avulla) käydään läpi varsinainen prosessi, jossa arvioidaan hankkeen tuotosten eri käyttäjäryhmiä, kuten korkeakoulujen henkilöstöä ja opiskelijoita sekä joitakin yrityskäyttäjiä. Luvussa on tietoa arvioinnin valmistelusta, arvioinnin suorittamisesta ja tulosten analysoinnista. Erityisen tärkeä on osa, joka käsittelee tulosten analysointia ja keinoja luovuuden kehittämiseksi saadun tiedon avulla. Eri kohderyhmille, jotka voisivat hyödyntää annettua 20 parasta luovuustekniikkaa/-harjoitusta, annetaan erillisiä neuvoja, joissa keskitytään vaikutuksiin ja hyötyihin. Annettujen neuvojen avulla ja auditointityökalun antamien suositusten perusteella voidaan kirjallisuus- ja kenttätutkimuksen avulla valittuja innCREA-harjoituksia soveltaa helposti sekä korkeakoulu- että yritysympäristöissä ja käyttää sekä yksilö- että ryhmäkoulutuksen toteuttamisessa.

InnCREA-hankkeen yleistavoitteena on siirtää, mukauttaa ja kehittää integroitu koulutuspaketti (materiaali ja menetelmät) luovuuden ja edelläkävijyyden opettamista varten työpaikoilla. Tavoitteena on tukea eurooppalaisia korkeakouluja ja paikallisia yrityksiä tiedon hyödyntämisessä ja sen käyttämisessä jokapäiväisessä toiminnassa.

Hanke on suunnattu seuraaville kohderyhmille:

• korkeakouluopiskelijat kumppaniyliopistojen tiedekunnista/kursseilta, joiden työllistyvyys on heikompi
• korkeakoulujen opettajat ja muu akateeminen henkilöstö
• korkea-asteen sidosryhmät: yritykset, osuus- ja yhteisötalouden organisaatiot, paikalliset/alueelliset/kansalliset viranomaiset, opiskelijajärjestöt/-edustajat, mukana olevien korkeakoulujen entiset opiskelijat ja EU:n organisaatiot

InnCREA-hankkeen yleistavoite: siirtää, mukauttaa ja toteuttaa integroitu koulutuspaketti (materiaali ja menetelmät) luovuuden ja edelläkävijyyden opettamista varten innovaatiotoiminnassa korkeakouluopiskelijoiden pehmeiden taitojen kehittämiseksi ja samalla auttaa kaventamaan työmarkkinoilla kysyttyjen taitojen ja korkeakoulukurssien tarjoamien taitojen välistä kuilua.

Hankkeen muut tarkoitukset ja tavoitteet:

• vahvistaa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyystaitoja
• tarjota eurooppalaisille korkeakouluille täysin dokumentoitua koulutusmateriaalia luovuuden ja edelläkävijyyden johtamisen alalla
• tarjota korkeakouluille välineet, joiden avulla ne voivat kehittää kykyjään luovuuden ja edelläkävijyyden esteiden tunnistamiseksi ja ryhtyä tarvittaviin toimiin
• lisätä korkeakoulujen kilpailukykyä ja innovaatiokapasiteettia
• lisätä Euroopan liike-elämän ja korkea-asteen koulutusyhteisön tietoisuutta luovuudesta ja edelläkävijyydestä
• lisätä yrityskulttuurin sopeutumiskykyä korkea-asteen koulutusprosessissa
• käydä järjestelmällistä ja jatkuvaa vuoropuhelua korkeakoulujen, työnantajien ja kaikkien olennaisten sidosryhmien kanssa

Vaikka luovuus vaikuttaa intuitiivisesti yksinkertaiselta ilmiöltä, joka yleensä määritellään jonkin uuden luomiseksi, sen ydin on varsin monitahoinen. Selkeä määritelmä on kuitenkin ratkaisevan tärkeä lähtökohta kaikille, jotka haluavat hyödyntää täysimääräisesti hankkeessa kehitettyjä koulutusmateriaaleja ja -resursseja.

Luovuuden käsitettä on tutkittu monilla aloilla, kuten taiteen, filosofian, psykologian, tieteen ja tekoälyn aloilla. InnCREA-hankkeen näkökulma on liike-elämän näkökulma.

InnCREA-hankkeen pääoletukset ovat seuraavat:

• Luovuutta voi ja pitääkin opettaa.
• Luovuus on monitahoinen taito, joka koostuu useista alataidoista. Näiden alataitojen työstäminen voi käynnistää luovia prosesseja.
• Luovuudessa on neljä osa-aluetta: yksilö, ryhmä, johto ja organisaatio. Yhdenkin osa-alueen kehittäminen vaikuttaa myönteisesti muihin osa-alueisiin. Luovuus on ”tarttuvaa”.

Seuraavaa määritelmää on käytetty innCREA-hankkeessa:

Luovuus on taito kysyä, miten jokin asia voidaan tehdä toisin tai paremmin, yhdistettynä taitoon suunnitella yleisesti ymmärrettyjä muutoksia. Se on luovaa ajattelua ja mukautuvaa joustavuutta, jotka johtavat hyväksyttävien mallien ylittävien luovien ja omaperäisten ratkaisujen löytämiseen.

Nykyinen käsityksemme luovuudesta, mukaan lukien innCREA-hankkeessa omaksuttu käsitys, on melko pitkän historiallisen kehityksen tulos. Vaikka luovuuden käsite on vanha, se käsitettiin pitkään jumalallisen armon tulokseksi tai neron synnynnäiseksi kyvyksi. Tämä tietenkin sulki pois sen mahdollisuuden, että luovuutta voisi opettaa.

Luovuustekniikoilla tuetaan luovan ajattelun tehokkuutta, kannustetaan kehittämiseen ja tuetaan luovaa toimintaa. Luovuustekniikoita on monenlaisia (esim. sanaleikkejä, kirjallisia harjoituksia ja erilaisia improvisaatio- tai ongelmanratkaisualgoritmeja). Kirjallisuudessa kuvatuista luovuustekniikoista tunnetuin ja käytetyin on aivoriihi (brainstorming).

Luovuustekniikat ovat menetelmiä, jotka kannustavat luovaan toimintaan alasta riippumatta. Niissä keskitytään luovuuden eri näkökohtiin, kuten ideoiden tuottamiseen ja poikkeavaan ajatteluun, ongelmien uudelleenmuotoiluun, affektiivisen ympäristön muutoksiin jne. Niitä voidaan käyttää osana ongelmanratkaisua, taiteellista ilmaisua tai terapiaa.

Toiset tekniikat edellyttävät kahden tai useamman henkilön ryhmää, kun taas toisia tekniikoita voidaan käyttää yksin. Näihin menetelmiin kuuluvat sanaleikit, kirjalliset harjoitukset ja erilaiset improvisaatiot tai algoritmit ongelmien lähestymiseksi.

90-luvun lopulla luovuuden vuorovaikutteisen luonteen ymmärtäminen kehittyi suuntaan, jonka mukaan luova saavutus on aina yksilön ajattelun ja sosiokulttuurisen kontekstin vuorovaikutuksen tulos. Tässä teoriassa luovuutta tarkastellaan yksilön vuorovaikutuksena järjestelmässä, jossa tunnustetaan yksilön luoviin kykyihin vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Tämä vuorostaan painottaa sitä, että luovuutta olisi opetettava osa-alueilla, jotka heijastavat koko työympäristöä. InnCREA-hankkeessa näitä osa-alueita ovat ryhmän, organisaation ja johdon luovuuden osa-alueet.

InnCREA:n kurssit ovat järjestetty kattavan taitoluettelon perusteella. Näitä taitoja on kehitettävä, jotta voidaan hyödyntää potentiaalia jollakin neljästä luovuuden osa-alueesta, jotka on valittu hanketta varten. Kukin hankkeen puitteissa kehitettyihin kursseihin sisältyvistä harjoituksista/tekniikoista on suunnattu useiden taitojen kehittämiseen. InnCREA-hankkeessa tunnistetaan seuraavat alataidot, jotka ovat tärkeitä monitahoisten luovuuskykyjen kehittämisessä:

• sopeutumiskyky
• tarkkaavaisuus
• viestintä
• luottamus
• yhteistyö
• kriittinen ajattelu
• uteliaisuus
• aloitteellisuus ✔
• kekseliäisyys
• johtajuus
• neuvottelutaidot
• ongelmanratkaisu
• resilienssi
• itsekuri
• strateginen ajattelu
• visualisointi
• muut

Luettelo on laadittu vertailemalla tietoja, jotka on saatu sekä kirjallisuuskatsauksesta että syvähaastatteluista, joissa haastateltiin yritysten edustajia kaikista hankkeeseen osallistuvista kumppanimaista.

Luovuus on laajasti ymmärrettynä olennaisen tärkeää kaikissa menestyksekkäissä liiketoimintahankkeissa, kuten uusien tuotteiden kehittämisessä, palvelujen innovoinnissa, markkinoiden määrittelyssä, myynninedistämisessä, epätavallisissa sopimuksissa palveluntarjoajien, kumppaneiden ja lainanantajien kanssa jne. Luovuus on yhä tärkeämpää, kun uusille markkinoille tarvitaan innovatiivisia tuotteita ja teknologia minimoi ihmisen suorittavan työn tarpeen ”ei-luovissa” tehtävissä kaikissa ammateissa. Yksinkertaistetusti on olemassa kasvava ”luovien alojen” sektori, joka perustuu henkisen omaisuuden luomisen ja hyödyntämisen kasvavaan merkitykseen. Alueet, joilla on enemmän ”luovia ihmisiä”, kuten huipputekniikan työntekijöitä, taiteilijoita, muusikoita jne., ovat yleensä taloudellisesti kehittyneempiä. Tämä tarkoittaa, että luovuudesta on tulossa erityisen tärkeä tekijä työntekijöiden, yritysten ja jopa maiden taloudellisen hyvinvoinnin kannalta.